Parikkala ortodoksi

Parikkalassa on Pyhän Johannes Kastajan tsasouna. Tsasouna kuuluu Lappeenrannan ortodoksiseen seurakuntaan. Se on valmistunut vuonna 1979.

Parikkalan tsasouna on lempitsasounani. Se on lempivärilläni maalattu ja sijaitsee jyrkkien puisten rappusten yläpäässä. Tsasounalle ei varsinaisesti mene tietä vaan se on harjun päällä kauniisti mäntymetsän keskellä.

Lähteet ja linkit:

https://www.ort.fi/hakemisto/parikkalan-tsasouna

Parikkala

Parikkalan nykyinen kirkko eli kolmas kirkko on rakennettu vuosina 1813 - 1817 samalle paikalle, Kirkon piirustukset oli laatinut silloinen valtionarkkitehti, italialaissyntyinen Carlo Bassi ja rakennusmestarina toimi Matti Salonen. Vuodesta 1817 lähtien kirkossa voitiin väliaikaisesti pitää jumalanpalveluksia, mutta lopullisesti kirkko valmistui vasta 1840. Kirkon tyylisuunta on empire. Istumapaikkoja kirkossa on noin tuhat.

Kellotapuli rakennettiin kirkon kanssa samanaikaisesti. Suuremman kahdesta tapulin kirkonkellosta lahjoittivat talonpojat kiitollisuutensa osoitukseksi, kun kuninkaan kartanon, Koitsanlahden hovin, lähes maaorjuutta merkinneet pakolliset päivätyöt v. 1858 heiltä vihdoin päättyivät.

Charles (Carlo) Francesco Bassi syntyi Italian Torinossa ja oli Suomen Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö.

Lähteet ja linkit:

http://www.parikkalansrk.fi/toimitilat/parikkalankirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200715

https://fi.wikipedia.org/wiki/Parikkalan_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1996

https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Bassi

Luumäki

Luumäen järjestyksessään kolmas kirkko valmistui 1845 Carl Ludvig Engelin Alajärven kirkon piirrustusten mukaan. Kirkon piirrustukset varsinaisesti piirsi Anders Fredrik Granstedt, joka toimi Engelin johtamassa Intendenttikonttorissa Imyöh. rakennushallitus) konduktöörinä. Ristikkokirkko edustaa 1800-luvun alkupuolen empiretyyliä. Kirkkoon mahtuu noin tuhat henkilöä. Kirkko remontoitiin 1890 Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan, jolloin muunmuassa ulkolaudoitus uusittiin. 

Toisessa kuvassa on Luumäen Taavetin hautausmaan kappeli. Kappeli valmistui 1955. Jostain syystä kuvaamatta Luumäellä jäi kirkon tapuli, Luumäellä pysähdys siis tiedossa kun ohi joskus ajellaan. Kellotapuli on peräisin vuodelta 1876.

Lähteet ja linkit:

http://www.luumaenseurakunta.fi/sivut/toimitilat.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luum%C3%A4en_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1995

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200709

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Fredrik_Granstedt

Lemi

Kuvissa on Lemin kolmas kirkko, joka on rakennettu 1786. Kirkko on rakennustaiteellisesti ainutlaatuinen. Sen on rakentanut savitaipalelainen kirkonrakentaja ja -rakennusmestari Juhana Salonen. Kirkko on puinen ristikirkko. Kirkossa on paanukatto.

Lemin kellotapuli on vuodelta 1936, mutta se on rakennettu lähes täysin samanlaiseksi kuin vuonna 1918 palanut tapuli.

Kuvat ovat talviyöltä, ja tarkoitus on käydä joskus Lemillä uudelleen. Lemin kirkon kuvaamisen lisäksi, suunnitelmissa on Lemin särän maistaminen. Kirkon katon harjalla on ilmeisesti myös lyhty, joka jäi yksityiskohtana huomioimatta viime käynnillä.

Lähteet ja linkit:

http://www.leminseurakunta.fi/toimitilat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lemin_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1387

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200707

Lappeenranta, ortodoksi

Lappeenrannan venäläiseltä linnoituskaudelta on peräisin Suomen vanhin säilynyt ortodoksikirkko, Pokrovan kirkko Kirkko rakennettiin 1785, aikaisemman puisen kirkkorakennuksen paikalle. Maamme vanhin ortodoksinen kirkko on Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko eli Neitsyt Marian suojeluksen kirkko

Pokrova eli Jumalanäidin Neitsyt Marian suojelusjuhlaa vietetään 1.10. Pokrova (venäjäksi: Покровъ / Pokrov, suoja kreikaksi: Αγ. Σκέπη / Agia sképe) on yksi ortodoksisessa kirkossa Jumalansynnyttäjän, Neitsyt Marian muistolle vietettävistä juhlapäivistä. Sitä vietetään aina lokakuun 1. päivänä. Pokrova tulee venäjänkielisestä pokrov-sanasta, joka tarkoittaa niin peitettä, suojaa, huntua tai huivia kuin suojelustakin.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lappeenrannan_ortodoksinen_seurakunta

http://www.ort.fi/lappeenranta/pyhaekoet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pokrova

https://www.ort.fi/hakemisto/pokrova

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1170

Lauritsala

Helsingin Sanomat otti Lauritsalan kirkon yhdeksi vaihtoehdoksi etsittäessä Suomen ruminta kirkkoa. En itse yleensä pidä betonikirkoista ja 60-70-luvun betoniarkkitehtuurista, mutta jostain syystä Lauritsalan kirkko sai mut hengähtämään: wau. Mitä tulee muihin sen ajan modernismia edustaviin rakennuksiin, Lauritsala oli upea näky, siinä missä muuten tapahtuu hampaiden kiristelyä. Kirkko tuli vähän puun takaa ja sen muodossa on jotain ylvästä ja mua koskettavaa, mikä yllättäen painui lähtemättömästi mieleen.

Lauritsalan kirkko on nimeltään "Taivaan valo". Sen on suunnittellut arkkitehdit Toivo Korhonen sekä Jaakko Laapotti. Kirkko valmistui vuonna 1969, ja sen perusta on tasasivuisen kolmion muotoinen. Muoto symbolisoi Pyhää Kolminaisuutta: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Kirkon betonikatto on valmistettu liukuvalumenetelmällä ja siinä on suuri lasikate. Lisäksi alttarin takana olevassa seinässä on pystysuorasti ikkunat aina kirkon huipulle saakka. Näin "taivaan valo" pääsee kirkkoon sekä päätyseinän että kattoikkunoiden kautta.

Kirkko on 47 metriä korkea ja sen salissa on istumapaikat 670 henkilölle.

Lähteet ja linkit:

http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/lauritsalan-kirkko1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauritsalan_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Korhonen_(arkkitehti)

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16545342

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Laapotti

http://www.imatralainen.fi/artikkeli/232498-lauritsalan-kirkon-suunnittelija-puolustaa-kirkkoaan

http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/232531-lauritsalan-kirkon-arkkitehti-nama-rakenteet-tekisin-toisin

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1942

Lappeenranta, Lappeen kirkko

Lappeen kirkko sijaitsee aivan Lappeenrannan keskustassa. Se on puinen kaksoisristikirkko vuodelta 1794. Kirkko on vihitty nimellä Marian kirkko. Kirkon on rakentanut Savitaipaleelta kotoisin oleva kirkkojen rakentaja Juhana Salonen. Kirkon kaksoisristirakenne tekee siitä rakennusteknisesti harvinaisen. Seurakunnan edellinen, linnoituksessa sijainnut kirkko paloi salaman iskusta 1790, uusi kirkko päätettiin rakentaa keskelle metsää kaupungin ulkopuolelle. Nykyään Marian kirkko sijaitsee aivan kaupungin ytimessä.

Vuonna 2008 kirkkoon kohdistui tammikuun 5. ja 6. päivän välisenä yönä tuhopolttoyritys, jonka palovaroitinlaitteet havaitsivat nopeasti. Tuhopoltto jäi siis onneksi yritykseksi.

Kun hyytävän kylmänä kevätiltana 2014 kävimme kirkon luona kuvaamassa, oli seurakunta aloittamassa juuri kirkon remontin. Kuvista tuli tärisevän epäselviä kylmän vuoksi, ja kuvakulmia rajoitti remontin aiheuttamat pressutukset. Kirkko kaipasikin remonttia, sen keskeinen sijainti yliopistokaupungin ravintolakorttelin keskellä valitettavasti näkyi kirkon kunnossa.

Lappeen kirkon puistoalueella seisoo myös kellotapuli. Tapuli sijaitsee kirkon lounaispuolella ja se on Lappeenrannan ainoa säilynyt puhtaasti uusgoottilainen rakennus. Kellotapulin piirustukset on laatinut saksalaissyntyinen intendenttikonttorin yli-intendentti Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Kellotapuli valmistui lopulta vuonna 1856.

Lähteet ja linkit:

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1385

http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/lappeen-kirkko1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lappeen_Marian_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200705

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_Salonen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lohrmann

http://www.finnicakymenlaakso.fi/kymark/arkkitehdit/ark.php?id=11

Yksityiskohdista

Istun tässä vatsa täynnä hyvää kanakeittoa ja olen kriittinen tekstejäni kohtaan. Toistaminen ja tekstin muuttuminen kaavamaiseksi ei ole hyvä asia. Kaipaan itseltäni väriä liittyen tekstien sisältöihin.Pyrin parantamaan tasoa jatkossa ja toivottavasti ehdin jossain vaiheessa palata aikaisempiin julkaisuihin.

Alunperin en missään vaiheessa ajatellut julkaista kuviani missään, joten kaikista kirkoista en ole ottanut kuvia kirkkojen yksityiskohdista ja satojen kuvien selaaminen löytääkseni kolmen vuoden takaisia yksittäisiä kuvia on aika vaikea projekti. Edelliseen julkaisuuni laitoin kuitenkin yksityiskohtakuvan, koska satuin sellaisen löytämään. Ajatukseni on kuitenkin julkaista vain yksi kuva kirkosta ja toinen mahdollisesta tapulista yhteen julkaisuun. Lisäksi päätin, että jokainen kirkko ja rukoushuone ansaitsevat oman julkaisunsa.

Jatketaan kuitenkin Etelä-Karjalassa.

Taina

Lappeenranta

Lappeenrannan kirkko valmistui vuonna 1924. Sen suunnitteli venäläinen akateemikko Georg Kosekoff, ja se on alunperin tarkoitettu ortodoksiseksi sotilaskirkoksi Lappeenraanan venäläiselle varuskuntaväelle. Kirkko sijaitsee vanhan varuskunnan vallien vieressä. Kirkon oli tarkoitus valmistua Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisjuhliin vuodeksi 1913, mutta rakentaminen kuitenkin keskeytyi, sillä varuskunnan joukko-osastot siirrettiin ensimmäisen maailmansodan rintamapalvelukseen elokuussa 1914. Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II kukistettiin vallankumouksella 1917 ja samana vuonna Suomi itsenäistyi. Itsenäistymisen jälkeen kirkko siirtyi ensin valtion omistukseen ja sitten Lappeenrannan seurakunnalle.

Seurakunta tilasi kirkon luterilaistamiseen tähtäävät muutosehdotukset Josef Stenbäckiltä ja Ilmari Launikselta. Launiksen ehdotuksen mukaisesti toteutettu muutostyö saatiin päätökseen ja kirkko vihittiin 1924. Kirkko on siis punatiilikirkko ja edustaa uusbysanttilaista arkkitehtuuria.

Itse ihastuin kirkon ulkoseinissä oleviin koristeisiin. Kirkon jokaisessa kulmassa oli erilaiset tiilisyvennökset ja pääoven vieressä kauniit tiilikoristeet. Ovien yläpuolella on vielä nähtävissä ikonille tarkoitetut kolot. Satuin melko vaivattomasti löytämään tiiliseinästä kuvan, joten tässä yksityiskohta kirkon ulkoseinästä.

Lähteet ja linkit:

http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/lappeenrannan-kirkko1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lappeenrannan_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Launis

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1170