Lentiiran Kirveskansan kirkon muistomerkki

Tämän julkaisun kuvassa ei ole kirkko vaan kirkon muistomerkki. Lentiiran kylässä on muistomerkki kunnioittamassa Kirveskansan kirkoksi sanottua kirkkoa, joka rakennettiin salaa tsaarin aikana 1812. Lupaa kirkolle oli haettu, mutta sitä ei oltu vielä saatu. Kirkko paloi talvisodan viimeisenä päivänä 13.3.1940.

Lähteet ja linkit:

http://www.tervantie.fi/index.php?id=74&pre=3

http://www.lentiirankyla.com/index.php?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=90

http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Itemid=101

http://www.reijoheikkinen.fi/kainuu/041.htm

Lentiira

Kuhmon Lentiiran kylässä on Lentiiran kyläkirkko. Lentiiran nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1991 edellisen kirkon kivijalalle ja sen on suunnitellut arkkitehti Hannu Pyykkönen Suomussalmelta. Kirkon siipiosa, jossa sijaitsee seurakuntakoti, valmistui vuonna 1979. Samalla paikalla aikaisemmin sijainnut kirkko joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1989.

Lähteet ja linkit:

http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=58&Itemid=101

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentiira

http://www.lentiirankyla.com/index.php?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=90

Kuhmo

Kuhmon kirkko on rakennettu vuonna 1816. Ajan uusklassista tyyliä heijastelevan kirkon alkuperäinen suunnittelija oli pietarsaarelainen Jacob Rijf. Kellotapuli valmistui vuonna 1862 Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan.

Talvisodan pommituksissa kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi. Kokonaan uuden kirkon rakentamista harkittiin, mutta vaikutusvaltaiset julkiset vetoomukset saivat seurakunnan kuitenkin ryhtymään korjaustöihin. Nykyiseen asuunsa kirkko on korjattu vuonna 1985 ja sinne mahtuu 1500 sanankuulijaa.


Lähteet ja linkit:

http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=60&Itemid=101

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuhmon_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200749

Kuhmo, ortodoksi

Kuhmosta löytyy neliönmallinen Pyhien Karjalan valistajien kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehtiylioppilas Paavo Joensalo. Rakennus vihittiin rukoushuoneeksi vuonna 1968 ja kirkoksi muutosten jälkeen 7.10.1990.

Lähteet ja linkit:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kuhmon_ortodoksinen_kirkko

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kajaanin_ortodoksinen_seurakunta

https://www.ort.fi/hakemisto/kuhmon-ortodoksinen-kirkko

https://www.ort.fi/kajaani/kajaanin-ortodoksinen-seurakunta

Kajaani hautausmaakappeli

Kajaanin hautausmaalla on vuonna 1951 valmistunut arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema siunauskappeli, johon mahtuu noin 70 henkilöä. Kappelia kutsutaan vanhaksi kappeliksi.

Lähteet ja linkit:

http://www.kajaaninseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/vanha-kappeli

Kajaani, ortodoksinen kirkko

Koristeellisen Ahrenbergin kirkon vieressä seisoo moderni pelkistetty ortodoksinen kirkko. Kristuksen kirkastumisen kirkko valmistui 1959 ja sen on suunnitellut Ilmari Ahonen. Kajaanin ortodoksinen seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan.

Lähteet ja linkit:

https://www.ort.fi/kajaani/pyhaekoet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_Kristuksen_kirkastumisen_kirkko

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kajaanin_ortodoksinen_seurakunta

http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Ortodoksinen-kirkko/

Kajaani

Kajaanin keskustasta löytyi erittäin koristeellinen Jac Ahrenbergin suunnittelema, puhdasta nikkarityyliä edustava puukirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1896. Kirkkoa pidetään 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin merkittävimpänä ja monimuotoisuudessaan ylittämättömänä muistomerkkinä.

Kirkon tyyli on uusgoottinen. Omaan makuuni kirkko on aivan liian koristeellinen. Arvostan kuitenkin käsityötaitoja, joita kirkon rakentaminen on selvästi vaatinut.

Johan Jacob "Jac." Ahrenberg (30. huhtikuuta 1847 Viipuri – 10. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, taidemaalari, taidekriitikko ja kirjailija.

Lähteet ja linkit:

http://www.kajaaninseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/kajaanin-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_kirkko

http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Evankelisluterilainen-kirkko/

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200745

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1375

http://www.reijoheikkinen.fi/kajaanin-kirkko-1896/

Paltaniemen Valon kappeli

Paltamon kirkon läheisyydestä löytyi Kajaanin seurakunnalle kuuluva Valon kappeli. Paltaniemen kappeli on 1995 rakennettu ja sen on suunnitellut  Juha Paldanius.

Lähteet ja linkit:

http://www.kajaaninseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/valon-kappeli

Paltaniemi, Paltamo

Kajaanin Paltaniemellä on Paltamon vanha kirkko. Kirkonkiertäjät sattuivat paikalle kesäyönä kun väsymys alkoi olla jo huipussaan. Kirkkoa kutsutaan Paltaniemen kuvakirkoksi, koska sen sisällä on maalauksia. Ne jäivät tyypillisesti yössämatkaajilta näkemättä. Kirkko on valmistunut 1726 eteläpohjalaisen Johan Simonpoika Knubbin johdolla. Kirkko on kainuun vanhin toiminnassa oleva kirkko ja siksi sopii erinomaisesti aloittamaan Kainuun kirkot.

Lähteet ja Linkit:

http://www.paltamonsrk.fi/toimitilat/paltamon-vanha-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paltaniemen_kuvakirkko

http://personal.inet.fi/luonto/korpisoturit/pages/pages_4/page_2.html

http://www.reijoheikkinen.fi/paltaniemen-kuvakirkon-vaiheita/

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1291

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200760

http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/1700kirkot.html

Kitinojan kyläkirkko

Kitinojan kylä kuului ennen Ylistaron kuntaan, mutta vuonna 2009 Ylistaron kunta teki liitoksen Seinäjoen ja Nurmon kanssa muodostaen Seinäjoen kaupungin.

Kitinojan kyläkirkon erikoisuus on, että kirkon ja sitä ympäröivän hautausmaan omistaa Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ja se vastaa myös ylläpidosta. Kirkkoa hoidetaan pääasiassa vapaaehtoisin voimin. Seinäjoen seurakunta vuokraa kirkkoa.

Kyläkirkon suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio ja se otettiin käyttöön vuonna 1952. Kirkko rakennettiin pääasiassa kyläläisten omin voimin talkootyön ja lahjoitusten turvin. Kitinojan hautausmaa perustettiin jo vuonna 1946 ja sen vihki käyttöön rovasti Arvi Malmivaara.

Kirkkosalissa on 250 istumapaikkaa ja se on tunnettu hyvästä akustiikastaan, jonka vuoksi kirkossa on tehty useampia levytyksiäkin. 

Kirkko on tyyliltään aikakautensa klassismia. 

Kauno Sankari Kallio (31. heinäkuuta 1877 Ruovesi, Suomi – 29. kesäkuuta 1966 Helsinki, Suomi) oli suomalainen arkkitehti, joka on suunnitellut etenkin kirkkoja ja hautamuistomerkkejä. Hän oli Oiva Kallion veli ja työskenteli veljensä kanssa.

Lähteet ja linkit:

http://www.seinajoenseurakunta.fi/kitinojan-kylakirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauno_Kallio

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3826

Peräseinäjoki

Seinäjokeen nyttemmin kuuluvan Peräseinäjoen kirkko seisoo keskellä kylää. Uusgoottinen, päätytornillinen pitkäkirkko on Berndt Ivar Aminoffin suunnittelema. Kirkko tunnetaan myös nimellä Pyhän Paavalin kirkko. Kirkko valmistui 1892 ja se on seurakunnan toinen kirkko. Edellinen purettiin uuden valmistuessa. Kirkon rakennusmestarina toimi Juho Karjalahti Haapajärveltä. Istumapaikkoja kirkossa on 1000.

Berndt Ivar Aminoff  (8. lokakuuta 1843 Helsinki - 28. helmikuuta 1926 Viipuri) toimi Viipurin ja Vaasan läänin pääarkkitehtina. Aminoff suunnitteli muunmuassa Sortavalan kaupungin asemakaavan.


Lähteet ja Linkit:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200817

http://www.seinajoenseurakunta.fi/peraseinajoen-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4sein%C3%A4joen_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Berndt_Ivar_Aminoff

https://museot.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19361220%3A48

Lakeuden Risti Seinäjoki

Seinäjoen keskustan Aaltokeskuksen keskeisimpiä rakennuksia on vuosina 1957–1959 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty Lakeuden Risti. Alvar Aallon kirkon keskeinen piirre on 65 m korkea kellotorni, joka on kuin Etelä-Pohjanmaan symboli. Risti seisoo keskellä lakeutta ja näkyy sekä kuuluu koko kauas.

Lakeuden Risti on yksi Alvar Aallon tunnetuimpia töitä. Suosittelen Seinäjoelle Aaltokeskukseen matkaamista, mikäli modernismi ja funktionalismi sykähdyttää.

Lähteet ja linkit:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200827

http://yle.fi/uutiset/lakeuden_ristin_tornin_nakoalatasanne_on_276_portaan_korkeudella/5409916

https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/alvaraaltoseinajoella/lakeudenristi195782101960jaseurakuntakeskus196582101966.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lakeuden_Risti

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=819598

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1408/

Kirkonkiertäjän paluu

Eilen tipautteli ensilumet myös tänne Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen rajalle. Ulkona pari senttiä lunta uhmaa nolla-asteista keliä. Näin syksyllä kuvaamisen haasteet vaan lisääntyvät. Uskollinen, äidinperintönä saatu käsikamera ei tuota selkeitä kuvia parhaallakaan valolla, mutta kun valoa on vain muutama tunti päivässä, lumentulo on positiivinen asia kirkonkiertäjälle. Retkiä on suunniteltu ja vähiinsä toteutettukin. Saalis syksyltä vähänlainen. Tuo pimeys tekee tepposensa. Uusimaa on ollut syksyn teema ja sinnekin päästään blogissa silloin kuuluisassa ajankohdassa nimeltä "sitten joskus".

Tässä vaiheessa blogia olen päättänyt palata takaisin ja blogata ne muutamat jo kierrettyjen maakuntien lisäykset. Eteläiset Pohjanmaa sekä Savo saavat siis päivityksiä. Sen jälkeen olen päättänyt että matka jatkuu Kainuuseen. Kainuu on etelä-pohjanmaalaiselle kaukaista, vierasta seutua ja retket sinne siis mielenkiintoisia. Kainuussa on vielä paljon kierrettävää.