Himanka

  



Himangan kirkko kuuluu Kalajoen seurakunnalle ja on yksi lempikirkoistani. Kirkko on rakennusmestari Jacob Rijfin suunnittelema ja se on valmistunut 1794. Uusklassisia piirteitä omaavan puisen ristikirkon rakennustöitä johti Jacob Rijfin veli Carl. Nykyinen ulkoasu on vuodelta 1897, jolloin ristikeskuksesta nouseva torni muutettiin sirommaksi. Erillinen, puinen kellotapuli on rakennettu 1823.

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Himangan_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200619

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1640

http://www.kalajoenseurakunta.fi/

Haapajärvi

       


Haapajärven kirkko on nimeltään Kristuksen kirkastumisen kirkko. Puinen ristikirkko on rakennettu vuonna 1802 ja sen on suunnitellut haapajärvisen rakennusmestarin Matti Pietilän (1760-1806) suunnitelmien pohjalta Tukholman yli-intendenttikonttorin arkkitehti J. Fr. Engeström. Kirkko on Haapajärven toinen kirkko, sillä samalle paikalle oli rakennettu kirkko jo vuonna 1653. Torniton tukipilarikirkko kuitenkin rappeutui ja kävi kasvavan seurakunnan tarpeisiin nähden liian ahtaaksi. Tämä pohjalaista tyyliä oleva tukipilarikirkko purettiin uuden kirkon rakentamisen myötä. Haapajärven kirkon nykyinen ulkoasu on vuodelta 1880, jolloin kirkkoa uudistettiin Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchoun (1837-1884) suunnitelmien mukaan. Tuolloin rakennettiin muun muassa ristikeskuksesta nouseva torniosa. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1813.

Frans Fredrik Wilhelm Lüchow (myös Lüchou) (27. toukokuuta 1837 Kristiinankaupunki – 6. tammikuuta 1884 Oulu) oli suomalainen arkkitehti. Lüchou valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta vuonna 1856. Vuosina 1858–1863 hän toimi Turun lääninarkkitehdin G. T. Chiewitzin apulaisena, kunnes nimitettiin vt. lääninarkkitehdiksi Chiewitzin kuoltua. Vuonna 1870 Lüchou siirtyi Turusta Yleisten rakennusten ylihallitukseen ns. kolmanneksi arkkitehdiksi, mutta sai nimityksen Oulun lääninarkkitehdiksi jo samana vuonna. Lüchou kuoli Oulussa loppiaisena 1884 ja hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.


Lähteet ja linkit:

http://haapajarvenseurakunta.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaj%C3%A4rven_kirkko

http://haapajarvenseurakunta.fi/haapajarven-seurakunnan-esittely/haapajarven-kirkko/

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1407

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Wilhelm_L%C3%BCchow

Alavieska

Heti alkuun teen tunnustuksen, tämä kirkko ei ollut yhtään minun makuuni. Pidän tätä yhtenä epämiellyttävimmän näköisistä. Alavieskan kirkko on malliltaan pitkä kirkko ja se on valmistunut 1948. Kirkko on järjestyksessään Alavieskan neljäs. Alavieskan toinen kirkko tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa 2. toukokuuta 1916. Vakuutusrahojen avulla seurakunta pystyi rakentamaan vain väliaikaiseksi tarkoitetun "lautakirkon", joka palveli kirkkona lopulta yli 30 vuotta. Nykyistä kirkkoa alettiin suunnitella 1938. Rakennustyöt aloitettiin 1939, mutta sotien ja niiden jälkeisen rakennustarvikepulan vuoksi kirkon valmistuminen viivästyi. Kirkko vihittiin käyttöön 19. joulukuuta 1948.

Kirkon ulkomuodosta mielestäni näkyy taloudellinen ja poliittinen tilanne. Se on karu ja pelkistetty, enkä löydä siitä juuri kauneutta. Alavieskan kirkkoherra Eija Nivala toteaa seurakunnan nettisivuilla: "Alavieskan seurakunnan vahvuus on sen heikkoudessa. Täällä ei ole totuttu koskaan elämään rahan kanssa, mutta pienillä resursseilla on pystytty pitämään seurakunta toimivana ja hengellisesti elävänä. Sekä talouden että toiminnan perusedellytykset ovat  hyvässä kunnossa." Nostan siis hattua myös tälle kirkolle joka kertoo omalla tavallaan juuri tämänkin blogin perimmäisestä tarkoituksesta. Kirkko on keskeinen julkinen rakennus suomalaisissa asutussa ympäristössä. Se kuvaa seurakuntaansa, aikaansa, historiaansa ja suomalaista identiteettiä. Alavieskan kirkko on oman aikansa ja ympäristönsä tuote.

Kirkon on suunnitellut oululainen rakennusmestari J. Karvonen, josta en nyt vielä ole löytänyt sen enempää tietoja. Myöskään nähtävästi samalla tontilla ollut tapuli ei ilmeisesti sattunut silmiini, koska se on jäänyt kuvaamatta.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alavieskan_kirkko

http://www.alavieskanseurakunta.fi/

http://www.alavieska.fi/kirkot

Vuoden viimeiset päivät

Joulu on ohi ja uusi vuosi aivan parin askeleen päässä. Tämä vuosi oli varsin hyvä kirkkosadoltaan. Ensi vuodesta täytyy toivoa yhtä hyvää.

Huomenna kirkonkiertäjällä ja hovikuljettajalla on tarkoitus kuvata muutama kirkko. Jäävät tämän vuoden viimeisiksi. Tänään ajattelin täällä blogissa vaihtaa julkaisujen maakuntaa taas. Edelliseen sarjaan hivuttautui Pudasjärvi, joka kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, joten taidan jatkaa siellä. Maakunnan kirkoista puuttuu vielä suurin osa, mutta lisään sitten kun sinne seudulle seuraavan kerran eksytään. Välillä kotimaanmatkaaja valitettavasti erehtyy asettamaan paikkakuntia vääriin maakuntiin, toivottavasti suurilta virheiltä vältytään. Korjauksia otetaan vastaan, kuten lisätietojakin.

Hyvää uutta vuotta toivottelee kirkonkiertäjä Taina

Ruhtinansalmi

Suomussalmen Juntusrannalla sijaitseva Ruhtinansalmen kirkko on vihitty vuonna 1968. Kylän hautausmaa siunattiin käyttöön v. 1936 vaikka sinne oli jo muutamia vuosia aikaisemmin haudattu hukkuneita lapsia. Juntusrannassa on Suomussalmen toinen sankarihautausmaa ja sankarihautoja täällä on 31 kpl. Ruhtinansalmen Seurakuntatyöyhdistys perustettiin 25.11.1945. Seurakuntatyö oli vilkasta ja v. 1946 pystytettiin ruotsalaisten lahjoittaman parakkikirkko. Isännät hankkivat kirkonkellon ja niin oli rakennettava myös tapuli. Pappila valmistui v. 1951. Juntusranta kuuluu Ruhtinansalmen rajaseutupiiriin ja uusi kirkko vihittiin käyttöön juhannuksena 1968. Sen on suunnitellut arkkitehti Esko Laitinen. Kirkkosalissa on tilaa 180 henkilölle ja kerhohuoneessa 30 henkilölle.

Lähteet ja linkit:

http://www.ruhtinansalmi.fi/historia.html

http://kotisatama.net/yhttyo/paikka.php?organisaatioid=537&liteid=&tmto=&paikka=Ruhtinansalmen+kirkko&lang=1

http://www.ruhtinansalmi.fi/kyla.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juntusranta

Suomussalmi tsasouna

Pyhän Ristin tsasouna Suomussalmella edustaa karjalaista hirsirakennusperinnettä parhaimmillaan.
Rakennuspuut on hankittu Suomussalmen metsistä ja tsasouna on hirsitöiden osalta pystytetty Nurmeksessa rakennusliike Pekka Tavin toimesta. Tsasounan suunnittelusta on vastannut arkkitehti Hannu Pyykkönen, joka rakennusta suunnitellessaan on perehtynyt itä-Karjalan hirsipyhäköihin ja noudattanut pikkutarkasti vanhoja malleja koristeleikkauksissa.

Tsasounan peruskivi muurattiin kesällä 1982. Muuraustilaisuudessa oli mukana Oulun hiippakunnan metropoliitta Leo. Tsasouna vihittiin käyttöönsä 27.2.1983.

Suomussalmi

Suomussalmen kirkko on vihitty 1950. Sen on suunnitellut arkkitehti Onni Ermala. Kirkon rakennuskustannuksista on 2/3 saatu Amerikan luterilaisten avustuksena. Kirkon pinta-ala on 511 neliötä ja istumapaikkoja siellä on 850 hengelle. Suomussalmen kirkko on myös edellisessä julkaisussani mainitsemani amerikkalaiskirkko. Malli on siis matala kattoinen pitkä kirkko.

Kirkon on piirtänyt Onni Johannes Ermala (entinen Enroth 9. toukokuuta 1904, Sääksmäki – 29. syyskuuta 1958, Kemi).

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomussalmen_kirkko

http://www.suomussalmi.fi/matkailija/nahtavyydet_ja_kayntikohteet/muut_nahtavyydet_ja_kayntikohteet/kirkot_ja_tsasounat

http://www.suomussalmenseurakunta.fi/73-toimipaikat

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2013

https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Ermala

Puolanka

Puolangan kirkko on tyyliltään niitä joita kutsun amerikkalaiskirkoksi. Kirkon katto laskee pitkälle alas eli on matalalle laskeva. Kutsun tämän tyylin kirkkoja amerikkalaiskirkoiksi, koska monet Lapin sodassa poltetut kirkot ovat Yhdysvalloista saaduilla varoilla rakennettuja ja juuri tämän mallisia.

Puolangan kirkon on piirtänyt Olavi Sortta. Se on rakennettu 1954. Puolangan edellinen kirkko tuhoutui 1949 salamaniskusta alkunsa saaneessa tulipalossa. Uusi kirkko on rakennettu samalle tontille ja edellisen kirkon sekä tapulin kivijalat ovat pihapiirissä edelleen näkyvillä. Uusi tapuli on jopa rakennettu edellisen tapulin kivijalan päälle. Kirkossa on tilaa 400 henkilölle.

Olavi Sortta 23.12.1896, Turku - 30.3.1968. Sortta toimi mm. arkkitehtina puolustusministeriön rakennusosastolla.

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolangan_kirkko

http://www.puolanganseurakunta.fi/kirkko.html

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16044112

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Sortta

Pudasjärvi

               

Pudasjärven kirkko jäi mieleen lähtemättömästi kun viime kesänä teimme kotimaan reissua. Syynä ei ole itse kirkko vaan kirkon hautausmaalta löytynyt sankarihautausmaa. Hautausmaa on yksi suurimmista näkemistäni. Kaatuneita oli jatkosodan ensimmäisen viiden kuukauden aikana 130, joista suurin osa kaatui Kiestingin motissa. Menetys oli raju pienelle, köyhälle pitäjälle. Suomalaisia joukkoja johtaneen everstiluutnantti Jussi Turtolan kommentti: Kyllä täällä kuollakin voidaan, kuvaa taistelua ytimekkäästi.

Nykyinen kirkko valmistui v. 1781 ja on järjestyksessään kolmas. Kirkon on suunnitellut yli-intendentti Carl Fredrig Adelcrantz Tukholman intendenttikonttorista, ja rakennusmestarina toimi alakiiminkiläinen Bengt Paso. Kirkko on uusklassista tyyliä edustava ristikirkko. Kirkkosaliin mahtuu nykyisellään n. 700 ihmistä.

Kirkon kellotapulin on suunnitellut ja rakentanut ylikiiminkiläinen Heikki Väänänen v. 1761. Tapuli on tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen, asteittain ylöspäin kapeneva tapuli. Pohjakerros ja kellohuone ovat neliömäiset, mutta ylin osa on kahdeksankulmainen. Pohjakerroksen läpi kulkeva holvattu käytävä toimi aikoinaan juhlavana porttina kirkkopihaan.

Kellotapulin ulkoseinässä, oven yläpuolella ja kelloluukkujen alapuolella on Mikael Toppeliuksen, tuon ajan tunnetuimman suomalaisen kirkkomaalarin, ainoat tunnetut ulkomaalaukset vuosilta 1765 – 1766.

Kellotapulin ensimmäinen ns. suurempi kello on lahja kuningatar Kristiinalta vuodelta 1641. Kello valettiin suuremmaksi Tukholmassa vuosina 1806 – 1807. Seurakunta hankki pienemmän kellon v. 1706. Kirkonkellot säilyivät maahan kätkettyinä isonvihan yli.

Carl Fredrik Adelcrantz (30. tammikuuta 1716 Tukholma, Ruotsi – 17. maaliskuuta 1796 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen arkkitehti ja vapaaherra.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiestingin_taistelut

https://books.google.fi/books?id=oc4zhYWIWusC&lpg=PA234&ots=9oQIVIUXRQ&dq=pudasj%C3%A4rvi%20motti%20kaatunut&hl=fi&pg=PA234#v=onepage&q=pudasj%C3%A4rvi%20motti%20kaatunut&f=false

http://www.pudasjarvenseurakunta.fi/toimipaikat/kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pudasj%C3%A4rven_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2016

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Fredrik_Adelcrantz

http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_va_uusklassismi.htm

http://runeberg.org/sbh/adelccar.html (på svenska)

Kontiomäki seurakuntakoti Paltamo

Paltamon Kontiomäeltä löytyy kappelimainen seurakuntakoti. Kontiomäen seurakuntakoti sijaitsee Kontiomäen taajamassa, noin 16 kilometrin päässä Paltamon keskustasta. Seurakuntakoti on otettu käyttöön vuoden 1963 marraskuussa.

Lähteet ja linkit:

http://www.paltamonsrk.fi/toimitilat/kontiomaeen-seurakuntakoti

Paltamo

Paltamon, Kainuun emäseurakunnan viides kirkko rakennettiin Oulujärven pohjoispuolelle, Kiehimäjoen suulle 1946. Paikka oli muodostunut ajan myötä kunnalliseksi keskukseksi Paltaniemen sijaan. Kun seurakunnallinen toiminta Paltaniemeltä käsin oli hankalaa, päätettiin kirkkokin rakentaa uuteen keskukseen, Kiehimään. Kirkkoa alettiin puuhata jo 1800-luvun lopulla, mutta päätökset kypsyivät toteuttamisasteelle vasta 1930-luvulla. Kirkon pohjustus aloitettiin kesällä 1939, mutta talvisodan syttyminen keskeytti rakennustyöt siten, että peruskivi päästiin muuraamaan vasta 1941. Jatkosota keskeytti rakennustyöt uudestaan ja materiaali- ja työvoimapulan vuoksi kirkko voitiin vihkiä käyttöönsä vasta 4.8.1946.

Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema valkoiseksi rapattu tiilikirkko on tyypiltään kolmilaivainen hallikirkko. Kellotapulin kello on peräisin Konevitsan luostarista. Seurakunta osti sen luostariyhteisöltä sodan jälkeen. Alttaritaulu Kristuksen taivaaseenastuminen vuodelta 1947 on paltamolaissyntyisen taiteilija Toivo Tuhkasen maalaama.

Lähteet ja linkit:

http://www.paltamonsrk.fi/toimitilat/paltamon-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paltamon_kirkko