tiistai 16. kesäkuuta 2015

Savitaipale


Savitaipaleen nykyinen vuonna 1924 valmistunut kirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja rakennusmestari Tikan urakoima.Kirkko on seurakunnan seitsemäs kirkko. Istumapaikkoja on noin 700. Kirkko on arkkitehti Stenbäckin myöhäistuotantoa.

Arkkitehti Stenbäck opiskeli viime vuosisadalla Saksassa. Sieltä hän omi kirkkoihinsa korkeat holvikaaret keskiaikaisten kirkkojen esikuvan mukaan. Runsaissa koristeluissa on taas selviä vaikutteita kansallisromanttisesta hengestä. Saarnatuoli on hänen useissa kirkoissaan alttaria keskeisempi paikka. Siksi hänen kirkkojaan nimitetään usein 'saarnakirkoiksi'.

Kirkkoa rakennettaessa pitäjäläiset tekivät talon koon ja muun varallisuutensa perusteella päivätöitä rakennustyömaalla vuosina 1921-1924 kuka hevosen kanssa kuka ilman. Kirkon kivet on louhittu Kaskeinkylän Viuhonvuoresta ja kuljetettu Lavikanlahden yli rakennuspaikalle, matka on n. 5 km.




Savitaipaleelta löytyy myös vanha itäsuomalainen tapuli. Puinen, nykyasussaan pohjaltaan kahdeksankulmainen itäsuomalainen tapuli, jonka huipulla on lanterniini. Tarkempaa tietoa en ole löytänyt, mutta oletan tapulin liittyneen edelliseen Matti Salosen suunnittelemaan ja Taavetti Rahikaisen rakentamaan puukirkkoon. Puukirkko tuhoutui tulipalossa 24.4.1918 vapaussodan aikana.

Lähteet ja linkit:

http://www.savitaipaleenseurakunta.fi/kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savitaipaleen_kirkko

http://www.nba.fi/rky1993/kohde35.htm

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200953

http://www.savitaipale.fi/siv/muistomerkit.php

Ruokolahti






















Neljäs kirkko sai paikan pitäjäntuvan mäeltä v.1854. Kirkon suunnitteli yli-intendentti Ernst Lohrman ja todennäköisesti piirsi Carl Edelfelt, taiteilija Albert Edelfeltin isä. Kirkko on puinen ristikirkko, jolle antaa ilmettä laaja keskuskupoli ja korkea kellotorni. Yksityiskohdiltaan kirkko on osittain uusgoottilainen. Istumapaikkoja on noin 1400. Kirkko rakennettiin akennusmestari Theodor Johannes Tolpon johdolla.

Kellotapuli on yksi Ruokolahden vanhimmista rakennuksista. Se on rakennettu v.1752 kolmannen kirkon kellotapuliksi. Tapuli määrättiin 1800-luvun alussa purettavaksi, koska sen pelättiin kaatuvan suurta kelloa soitettaessa. Uusi tuomio tapulille tuli 1930-luvulla, kun seurakunta päätti myydä sen Seurasaari-säätiölle. Pastori Lund esti kuitenkin myynnin ja tapuli sai jäädä paikalleen.

Albert Edelfelt teki v.1887 matkan Ruokolahdelle ja asui kansanparantaja Elli Jäppisen kodissa Jäppilänniemessä. Ruokolahden matkaltaan Edelfelt sai vaikutteita, jotka heijastuivat koko hänen myöhempään tuotantoonsa. ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” on yksi Edelfeltin pääteoksista.

Lähteet ja linkit:

http://ruokolahdenseurakunta.fi/yhteystiedot/historiaa/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokolahden_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1938

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200720

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lohrmann

https://fi.wikipedia.org/wiki/Theodor_Johannes_Tolpo

Simpele



Simpele kuuluu Rautjärven kanssa perustettuun Rautjärven kuntaan. Rautjärven seurakunnan pääkirkko on tämä vuonna 1933 rakennettu, Elsi Borgin ja Elsa Arokallion suunnittelema kirkko. Kirkossa on noin 500 istumapaikkaa. Kirkon tyyli on selkeää 30-luvun alkua.

Lähteet ja linkit:

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1997

https://fi.wikipedia.org/wiki/Simpeleen_kirkko

http://www.rautjarvenseurakunta.fi/fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elsa_Arokallio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elsi_Borg

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=2904

Rautjärvi



Itärajalla Rautjärven rannalla seisoo Rautjärven kirkko. Se on on suunnitellut arkkitehti A. J. Jansson. Janssonista en toistaiseksi ole löytänyt tarkempaa tietoa, mutta lisäilen jos löydän.

Kirkko on valmistunut vuonna 1881 ja päätytornillinen, tasavartinen ristikirkko. Tyyliltään se muistuttaa naapuripaikkakunnan Ruokolahden kirkkoa. Ja luokittelisin sen myös uusgotiikan edustajaksi. Jouluna 2014 kävimme joulukirkossa tässä kirkossa ja koin akustiikan olevan erittäin hyvä.

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautj%C3%A4rven_kirkko

http://www.rautjarvenseurakunta.fi/fi/

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200718