perjantai 24. huhtikuuta 2015

Joutseno



Joutsenosta löytyy jälleen yksi Stenbäck. Tämä 600 paikkainen kirkko valmistui 1921. Edellinen kirkko paloi kansalaissodan aikana ja paikkakunnan ensimmäinen kirkko . Kirkko on rakennettu betonista ja tyyli on kansallisromanttinen. Joutseno kuuluu nykyään Lappeenrannan kaupunkiin.

Lähteet ja linkit:

http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/joutsenon-kirkko1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joutsenon_kirkko

Imatra, Teppanalan rukoushuone



Imatra törmäsimme myös Imatran katulähetys ry;n ylläpitämään Teppanalan rukoushuoneen. Toivottavasti erotat kuvasta kauniit värilasi yksityiskohdat ikkunoiden yläosasta. Rakennuksen piirtäjästä tai rakennusvuodesta minulla ei ole tietoa.
Imatran katulähetys ry on perustettu 1963.

Lähteet ja linkit:

http://imatrankatulahetys.com/?/historia/

Imatra, Pyhä Nikolaos


Imatran Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 1956. Tämä kirkko saa aloittaa ortodoksiksisten rakennusten esiinmarssin. Kirkko sijaitsee Vuoksen rannalla ja vieraillessa kannattaa kurkata tien toisella puolella, joen rantaan ulottuvalle alueelle. Vierailemmessa oli lämmin, äärimmäisen kaunis syyspäivä ja mieli rauhoittui suuren Vuoksen rannalla. Tämä kirkko on yksi harvoista ortodoksista tiekirkoista. Olimme pihamaalla sen verran myöhään syksyaikaan, että tiekirkot olivat jo sulkeneet ovensa meiltä matkalaisilta.

Suosittelen tiekirkoissa vierailuja lämpimästi. Olemme saaneet monissa tiekirkoissa hyviä esittelykierroksia ja päässeet kurkistamaan paikkoihin, jotka tavalliselta kirkonkävijältä jäävät näkemättä. Moniin kirkkoihin olemme tosin päässeet vierailemaan vaikka kirkko ei ole viralliseen tiekirkkoketjuun kuulunutkaan.

Lähteet ja linkit:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Imatran_ortodoksinen_kirkko

https://www.ort.fi/hakemisto/imatran-ortodoksinen-kirkko

http://www.esaimaa.fi/Online/2015/08/31/Ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4%20tullaan%20py%C3%B6r%C3%A4ll%C3%A4%20kirkkoon%20valtakunnan%20rajan%20yli%20Imatralle/2015119475376/4


Imatra, Tainiokosken kirkko


Imatran Tainiokosken kirkon on piirtänyt Yrjö Vaskinen ja se on valmistunut 1932. Tyyliltään kirkko on 1920-luvun klassismia. Kirkko on Imatran vanhin kirkko ja seurakunnan pääkirkko.

Yrjö A. Vaskinen syntyi Tampereella 1892.

Lähteet linkit:

http://imatranseurakunta.fi/20-tainionkosken-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tainionkosken_kirkko

https://fr.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Vaskinen (ranskaksi!)


Imatra, Kolmen Ristin Kirkko



Imatran Vuoksenniskalla seisoo merkittävimmän suomalaisen arkkitehdin suunnittelema kirkko. Kyseessä on siis Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut Kolmen Ristin kirkko. Kirkko on valmistettu rapatusta tiilestä. Rakennus edustaa modernismia.

En osannut sitä kiertäessäni ajatella muuta kuin sitä valtavaa yksityiskohtien määrä, jota havaitsin. Tunteeni oli harmitus kauniin rakennuksen kunnosta. Ilmeisesti Aalto itse oli rakennusvaiheessa useaan otteeseen muuttanut suunnitelmiaan, eikä rakennuksesta ollut tehty tarkkoja suunnitelmia. Paikalliselta rakennusyrittäjältä oli ilmeisesti myös puuttunut tarvittavan korkea osaamistaito, jota Aallon tapaisen arkkitehdin suunnitelmien toteuttaminen vaatisi. Lopputuloksena on kieltämättä kaunis rakennus, jossa vesi ei liiku kuten rakennuksessa pitäisi. Surullisena katsoin seinien rapistuvia rappauksia.

Alvar Aalto syntyi 1898 Kuortaneella.

Lähteet ja linkit:

http://imatranseurakunta.fi/22-kolmen-ristin-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_Ristin_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1177

http://yle.fi/uutiset/kolmen_ristin_kirkkoon_tulossa_taas_miljoonaremontti/6611128

http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/10/10/Imatran%20seurakunnalla%20on%20uusi%20viritys%20Kolmen%20ristin%20kirkon%20korjaamiseksi/2015519687307/16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aalto

http://www.alvaraalto.fi/

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=819598

Jos tänään lähdettäisiin Etelä-Karjalaan

Tuumin, että etenisin tässä alkuvaiheessa maakunnittain, kunnes olen purkanut tähän astisen valokuvamäärän. Uudet kuvat lisäilen sitten sitä mukaa kun niitä tulee. Pyrin käyttämään tunnisteita ja lisäsin haku-gadgetin, jotta blogia voi sitten selailla ja sieltä hakea haluamaansa kuvaa tai tietoa.

Toisin kuin Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjalan kirkot alkavat olla kasassa. Laskelmieni mukaan Etelä-Karjalasta puuttuu enää viisi kirkkoa. Tosin parasta keräilyssä on törmätä niihin pieniin hautausmaakappeleihin, tsasouniin ja muihin rukoushuoneisiin, joita ei ehkä ollut edes osannut odottaa löytävänsä.

Olen lisäksi rajannut keräilyä omalla subjektiivisella käsitykselläni siitä, mikä on kaunista, mielenkiintoista, vanhaa tai tarpeeksi rumaa, jotta se pääsee kokoelmaani. Olen kylmästi jättänyt kuvaamatta niitä (enimmäkseen) 80-90-luvun kirkkoja ja rukoushuoneita, jotka omaan silmääni ovat tylsiä tai muistuttavat lähinnä aikakaudelleen tyypillistä omakotitaloa.

Nyt Karjalaan...

Matkajohtajanne Taina

torstai 23. huhtikuuta 2015

Etelä-Pohjalaisuus

Päivän teemana oli siis Etelä-Pohjanmaa. Maakunnassa on vielä valtava määrä kirkkoja, jotka odottavat kuvaamista. Niitä käydään hakemassa sitten tulevaisuudesta.

Tekstini vilisee kirjoitusvirheitä ja korjailen niitä kun niitä huomaan. Saatan lisätä myös ajatuksiani ja mielipiteitäni sekä lisäinformaatiota jo julkaisemiini teksteihin..Olen innoissani blogi-projektin aloittamisesta ja halusin saada sivulle sisältöä mahdollisimman nopeasti. Blogi muodostuu sitä tehdessä.

Blogini on tarkoitus käsitellä uskonnollisten rakennusten estetiikkaa ja historiaa. Blogin tarkoitus ei kuitenkaan ole olla uskonnollinen, vaikka kuvieni aiheet ovat kirkkoja, temppeleitä ja rukoushuoneita. Suurin osa niistä kuuluu evankelis-luterilaiseen uskontoon, mutta kuviin tulevat vielä esimerkiksi mormoni-, babtisti- ja ortodoksitemppelit. Minulle tärkein tekijä kohteen valinnassa on rakennuksen ominaisuudet. Tarkoitus on hahmottaa miten sama asia voidaan tehdä niin lukemattomilla tavoilla.

Tämä tänään, myöhemmin lisää.

Ajatuksin, Taina

Vimpeli



Vimpelin kirkon erikoisuus on sen pyöreä muoto. Kirkon on piirtänyt Jacob Rijf. Vuonna 1807 rakennettu kirkko vihittiin käyttöönsä vasta 1811. Kirkko on kaksitoistakulmainen, hirrestä hirsisalvostekniikalla rakennettu puukirkko. Kirkon esikuva roomalainen Pantheon-temppeli, johon kuningas Kustaa III oli ihastunut. Rijfin esikuvana suunnittelussa on saattanut olla Hämeenlinnan kivinen pyörökirkko. Kirkko edustaa varhaista uusklassismia.Vimpelin kirkko jäi Rijfin viimeiseksi suureksi työksi. Kirkon pihalla oleva tapuli rakennettiin samana vuonna kuin kirkko.

Lähteet ja linkit:

http://www.vimpelinseurakunta.fi/8-perustiedot/24-pyorea-kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1637

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vimpelin_kirkko

Nurmo




"Älkää nurmoolaaset menkö" tuli mieleen Nurmon kirkolla käydessä. Kirkon pihassa on perinteiseen tyyliin suuri sankarihautausmaa. Nurmo on nykyään osa Seinäjoen kaupunkia.

Nurmon kirkko jäi Antti Hakolan viimeiseksi kirkoksi. Hakola kuoli rakennusprojektin ollessa vielä kesken hukkumalla Nurmojokeen. Antin poika Kaappo Hakola viimeisteli isänsä viimeisen kirkon. Kirkko vihittiin vuonna 1779. Kirkon ulkoväri oli alun perin punainen. Nykyisen vaalean värinsä kirkko sai vuonna 1913. Kirkko on tyyliltään talonpoikainen ristikirkko.
Kirkon tapuli valmistui ennen kirkkoa jo vuonna 1770.

Kirkkopihassa ovat myös vuonna 1928 rakennettu siunauskappeli. Sen suunnittelijaa en ole onnistunut selvittämään. Jos tiedät, laita viesti tai jätä kommentti. Olen kiinnostunut saamaan lisätietoja kaikista kuvaamistani kirkoista.

Lähteet ja linkit:

http://www.seinajoenseurakunta.fi/nurmon-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmon_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4874

Lapua





Lapualla seisoo Lapuan hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkko valmistui 1827, Carl Ludvig Engelin suunnittelemana. Rakentamisesta vastasi Heikki Kuorikoski. Kirkko on järjestyksessän viides ja kolmas sillä paikalla sijainneista kirkois ta. Kirkkoon mahtuu 1300 henkilöä. Kirkon pihalla seisova tapuli on Lapuan vanhin toiminnassa oleva rakennus. Kirkon rakennustyyli on uusklassinen.
Lapuan tuomiokirkossa ovat Suomen suurimmat kirkkourut.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_tuomiokirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1625

http://www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/00010622-kiinteistojen-historia-ja-nykyisyys (pdf)


Ylihärmä




Viimeinen esiteltävistä Kauhavan kirkoista on Ylihärmän kirkko. Kirkko valmistui 1787.
Ensimmäiset kirkon piirustukset laati kirkonrakentaja Antti Hakola, mutta varsinaisena suunnittelijana ja toteuttajana toimi kuitenkin hänen poikansa Kaappo Hakola. Kirkon tyyli on talonpoikainen. Kirkkoon mahtuu noin 500 henkilöä.

Uusgoottilaistyylinen tapuli valmistui 1828. Se on Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

Kaapo (Gabriel, Kaappo) Antinpoika Hakola syntyi Alahärmässä 1753.

Lähteet ja linkit:

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5070

http://www.kauhavanseurakunta.fi/tilat_ja_alueet/yliharman_kirkko/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylih%C3%A4rm%C3%A4n_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaapo_Hakola


Kortesjärvi





Nykyisessä Kauhavan kaupungissa on neljä kirkkoa. Kortesjärven kirkko on kaunis punainen puinen ristikirkko, toiselta nimeltään Katariinan kirkko. Katariina oli karjan suojelija ja karjaonnen tuoja. Kirkko valmistui vuonna 1794 ja sen suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja Jacob Rijf. Malliltaan kirkko on kahdeksankulmainen ristikirkko ja se edustaa kustavilaista uusklassismia. Istumapaikkoja kirkossa on noin 500.

Kirkon pihalla seisova tapuli on valmistunut 1856 intendenttikonttorin suunnitelmien mukaan.

Jacob Rijf oli itseoppinut kirvesmies, joka oli osallistunut Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian siviiliarkkitehtuurin harjoituksiin, joten hän oli Suomessa ensimmäinen teoreettistakin opetusta saanut kansanmestari. Hän syntyi siis Pietarsaaressa vuonna 1753. Jacob Rijf syntyi kirkonrakentajasukuun ja lienee oppinut ammatin jo isältään kirkonrakentaja Thomas Rijfiltä.

Lähteet ja linkit:

http://www.kauhavanseurakunta.fi/tilat_ja_alueet/kortesjarven_kirkko/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kortesj%C3%A4rven_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200804

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jacob_Rijf

http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/diverse/rijfha.htm (på svenska)


Kauhava


Joulupäivänä 1921 paloi Kauhavan keskustassa Antti Hakolan suunnittelema puukirkko. Kirkko oli valmistunut 1756. Kirkon tilalle alettiin rakentamaan Josef Stenbäckin suunnitelman pohjalta uutta tornillista pitkäkirkkoa tiilestä ja harmaagraniitista. Uuden kirkon vihkiäisiä vietettiin 1925. Stenbäckin kirkko oli rakennettu kuitenkin betonilaatan päälle, joka ei kestänyt kirkon painoa ja jo vihkiäsjuhlassa kirkossa nähtiin vaarallisia halkeamia. 1962 kirkon perustat lopulta teräspaalutettiin. Kirkossa on 950 istuinsijaa.

Lähteet ja linkit:

http://www.kauhavanseurakunta.fi/tilat_ja_alueet/kauhavan_kirkko/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhavan_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck

Jalasjärvi




Kesäkuun 2014 saldoa. Kuvissa ylempänä Jalasjärven kirkko ja alempana Jalasjärven vanha seurakuntatalo. Seurakuntatalo on kirkkomainen, joskus tulevaisuudessa julkaisen esimerkiksi Imatran Tainiokosken kirkon kuvan, joka muistuttaa seurakuntataloa suuresti. Seurakuntatalo on valmistunut juuri ennen sotaa 1939 ja sen on piirtänyt Yrjö Vaskinen. Seurakuntatalon rakennustöitä johti kurikkalainen rakennusmestari Samuel Hakala, ja se on yksi Vaskisen suunnittelu-uran merkkitöistä.

Jalasjärven kirkko on valmistunut vuonna 1800. Sen on piirtänyt Salomon Köhlström (alunperin Köykkä). Istumapaikkoja kirkossa on 900-1000 henkilöä eli kooltaan kirkko ei ole ihan pieni. Kirkko on erivartinen, länsitornillinen ristikirkko ja se on järjestyksessään Jalasjärven toinen kirkko.

Salomon Köhlström syntyi Jalasjärvellä 1746. Hän oli torpparin poika, joka suunnitteli useita kirkkoja länsirannikolla.

Lähteet ja linkit:

http://www.seurakunta.jalasjarvi.fi/seurakunta/jalasjarven_kirkko.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalasj%C3%A4rven_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4561

https://fi.wikipedia.org/wiki/Salomon_K%C3%B6hlstr%C3%B6m


Evijärvi




Kesällä 2014 pyörähdettiin Evijärvellä. Sieltä löytyi alahärmäläisen Antti Hakolan piirtämä ja rakennuttama vuonna 1759 valmistunut kirkko. Kirkko on nimetty Elisabethin kirkoksi, sen hautausmaalle ensimmäisenä haudatun vainajan mukaan. Nykyinen ulkoasu on 1870-1890 välisenä aikana tehtyjen korjausten ja laajennusten tekijän, Heikki Jaakonpoika Kuorikoski nuoremman käsialaa. Istumapaikkoja kirkossa on 450.

Antti Hakola syntyi vuonna 1704 Alahärmässä. Hän oli talonpoika ja kirkonrakentaja, ilman arkkitehdin koulutusta. Hänen suunnittelemansa kirkot edustavat talonpoikaistyyliä.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Evij%C3%A4rven_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200785

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hakola

Alajärvi




Jatketaan Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2012 satuimme ajella tapaninpäivänä Alajärvellä ja pimeänä, lumisena jouluiltana otin kuvan toisen suuren kirkkoarkkitehdin Carl-Ludvig Engelin vuonna 1836 valmistuneesta Alajärven kirkosta. Kuva on epäselvä, mutta ajanee asiansa. Kirkkoa kutsutaan myös Gabrielin kirkoksi. Kirkko on puinen ristikirkko, tyyliltään uusklassista empiretyyliä. Kirkko on Alajärven toinen kirkko, joka rakennettiin edellisen kunnon rapistumisen ja paikkakunnan kasvaneen väkiluvun vuoksi. Myös Alajärven ensimmäinen kirkko oli Antti Hakolan suunnittelema. Kirkon rakennuttivat kaustislaiset Heikki ja Jaakko Kuorikoski. Kirkkoon mahtuu noin 1000 henkilöä tällä hetkellä.

Johan Carl Ludvig Engel syntyi 1778 Berliinissä ja hän oli aikansa merkittävin arkkitehti Suomessa. Engelin päätyö on tietenkin Helsingin Senaatintori.

Lähteet ja linkit:

http://www.alajarvenseurakunta.fi/00010035-gabrielin-kirkko-kirkkotie-6-62900-alajarvi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaj%C3%A4rven_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2042

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel


Alahärmä



Aloitan itselleni rakkaimmasta eli lapsuuden kotipaikkani kirkosta. Kyseessä on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Alahärmän kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1903 ja se on Josef Stenbäckin suunnittelema. Kirkkoon mahtuu noin 1 000 henkilöä.

Alahärmä kuuluu nykyään Kauhavan kaupunkiin. Olen kasvanut noin kilometrin päässä kirkosta ja olen neljännessä polvessa alahärmäläinen sekä äitini että isäni puolelta. Sukuni ovat asuneet paikkakunnalla vuosisatoja.

Kirkko on harmaakivikirkko ja valmistettu paikallisesta gneissistä. Tyyliltään se on uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa. Kyseessä on paikkakunnan kolmas kirkko. Edellinen kirkko oli kuuluisan alahärmäläisen kirkonrakentajan Antti Hakolan rakentama puukirkko, joka paloi vuonna 1898. Kirkon rakennutti kurikkalainen Salomon Birling paikallisten kivimiesten avustamana.

Tämä kirkko on omassa mielessäni kirkkojen kirkko ja Josef Stenbäck on suosikki kirkkoarkkitehtini. Stenbäck syntyi 1854 Alavudella. Hän oli Suomen tuottoisin kirkkoarkkitehti.

Lähteet ja linkit:

http://www.kauhavanseurakunta.fi/tilat_ja_alueet/alaharman_kirkko/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alah%C3%A4rm%C3%A4n_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5196

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/alah%C3%A4rm%C3%A4n-kirkko-%C3%A4%C3%A4nestettiin-suomen-kauneimmaksi-1.1896541

https://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck


Blogin tarkoitus

Jo muutaman vuoden olen kierrellessäni ympäri Suomea ottanut kuvia sen kirkoista ja rukoushuoneista. Luon nyt foorumin, jolla jaan kuviani. Omistamani kamerat eivät ole laadukkaita, mutta kuvien tarkoitus onkin olla lähinnä todiste ja muisto käynnistä kuin esimerkkejä valokuvauksesta. Vuoden ja vuorokauden ajat ovat tuoneet välineistön lisäksi haasteita harrastukselleni.

Tarkoitukseni on jakaa internetin kautta saamaani tietoa rakennuksista kuvien ohella. Valitettavasti en ole myöhäisen tai muun ajankohdan sopimattomuuden vuoksi kyennyt vierailla kirkkojen sisätiloissa, mutta keskitynkin kirkkojen ulkoisen arkkitehtuurin ihailuun ja rakennusten historiaan. Blogin rakenne ja ulkonäkö tulee varmasti muuttumaan, toivottavasti löydän toimivan formaatin nopeasti. Siitä on pitkä aika kun viimeksi olen bloggaillut, blogger näyttää muuttuneen aikatavalla. Mutta. Varastossa on jo valtava määrä kuvia, ja lisää on tulossa, joten aloitetaan... :)

Tästä se siis alkaa.

Rakkaudella Taina