tiistai 15. syyskuuta 2015

Savonranta



August Bomanin suunnittelema ja enonkoskelaisen sahanhoitaja Petteri Holopaisen rakentama puinen päätytornillinen pitkäkirkko valmistui 1863.

Tyyliltään kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Istumapaikkoja kirkossa on noin 600 hengelle.

Lähteet ja linkit:

http://www.savonranta.fi/nahtavyydet.html

http://www.savonlinnanseurakunta.fi/savonrannan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonrannan_kirkko

http://www.savonlinna.travel/fi/kulttuurilomaa-saimaalla/nahtavyydet/kirkot/

https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Boman



Punkaharju




Punkaharjun kirkko eli Apostoli Tuomaan kirkko on Punkaharjun kappeliseurakunnan kirkko ja sijaitsee entisen Punkaharjun kunnan Punkasalmessa Savonlinnassa. Punkaharjun kirkko on vihitty käyttöön uudenvuodenpäivänä vuonna 1923. Kirkon on suunnitellut savonlinnalainen rakennusmestari R. Rouhe (Rosengren).

Kirkossa on toteutettu vuosikymmenten aikana useita peruskorjauksia, joista merkittävin lienee vuonna 2000 valmistunut. Tällöin kirkkosalia jatkettiin noin viidellä metrillä, eteistilaksi rakennettiin lasikäytävä ja kellotapuli sijoitettiin kirkon yhteyteen. Piispa Voitto Huotari toimitti kirkon uudelleenkäyttöönoton ja nimesi kirkon apostoli Tuomaan kirkoksi.

Tämä kirkko haastaa, olen joutunut käydä sitä kuvaamassa kahdesti, eikä kuvaus meinannut onnistua toisellakaan kertaa. Tietoa kirkosta ja sen suunnittelusta ei myöskään meinaa löytyä.

Lähteet ja linkit:

http://www.savonlinnanseurakunta.fi/punkaharjun-kappeliseurakunta/ennen-ja-nyt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Punkaharjun_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2032

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Kerimäki, se suurin


Savonlinnaan nykyään kuuluvalla Kerimäellä seisoo maailman suurin puurakenteinen kirkko. Kirkko on kaksinkertainen ristikirkko ja se on valmistunut 25.9.1847 ja käyttöön se on vihitty seuraavana vuonna. Sen on piirtänyt Anders Fredrik Granstedt, mutta suunnitelma todennäköisesti pohjautuu Ernst Lohrmannin aiemmin piirtämään suunnitelmaan. Rakennustöitä johti vihtiläinen kirkonrakentaja Axel Magnus Tolpo, ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi hänen poikansa Theodor Tolpo.

Tyyliltään Kerimäen kirkko on jonkinlainen uusgotiikan ja uusbysanttilaisuuden sekoitus, ja lisäksi kirkossa on myös vanhempaa kirkkoperinnettä. Kirkossa on 3000 istumapaikkaa ja seisomapaikkoja on lisäksi 2000.

Anders Fredrik Granstedt (24. tammikuuta 1800 Hankoniemi – 26. marraskuuta 1849 Helsinki)
Ernst Bernhard Lohrmann (30. kesäkuuta 1803 Westfalen – 17. kesäkuuta 1870 Tukholma)

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kerim%C3%A4en_kirkko

http://www.kerimaki.fi/index.php?id=141

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1127

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Fredrik_Granstedt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lohrmann

https://fi.wikipedia.org/wiki/Theodor_Johannes_Tolpo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Magnus_Tolpo

Puumala


Puumalan kirkko on myös näitä myöhään talviyönä kuvattuja kirkkoja, joista otetut kuvat eivät oikein ole onnistuneet. Bloggaaja unelmoi hyvästä kamerasta ja kuvaamistaidon kehittymisestä. Tämä kirkko on kuvattu harrastustaipaleen aivan alkutaipaleella.

Kirkko on järjestyksessään Puumalan kolmas ja sen on piirtänyt Gustav Wilhelm Viksten. Intendenttikonttorissa leiman suunnitelmiin on lyönyt itse Charles Bassi. Pelkistetty kaksinkertainen ristikirkko sai kuitenkin lopullisen ulkoasunsa vasta kirkonrakentaja Taavetti Rahikaisen suunnitelmiin tekemien muutosten kautta. Kirkko valmistui 1832 ja siihen mahtuu 1200 henkilöä.
Kirkon virallinen nimi on Johannes Kastajan kirkko.

Taavetti Rahikainen (1795 – 1858) oli suomalainen Itä-Suomessa vaikuttanut kirkonrakentaja.
Rahikainen oli kotoisin Savitaipaleen Rahikkalan kylästä. Savitaipaleen kirkonrakentajat joihin kuuluivat myös samasta kylästä kotoisin olleet Juhana Salonen ja Matti Salonen tulivat tunnetuiksi kahtamoisten eli kaksoisristikirkkojen rakentajina. Rahikkalan kylään on pystytetty heille Kirkonrakentajien muistomerkki ja Savitaipaleen kirkon kellotapulissa sijaitsee Kirkonrakentajien museo.

Vikstenistä en toistaiseksi ole löytänyt tietoja. Gustav Vilhelm Viksten löytyy 1800-luvun puolivälistä pappisluetteloista, mutta kyseessä ei liene kirkon suunnittelija.

Lähteet ja linkit:

http://www.puumalanseurakunta.fi/index.php?lang=fi&id=57

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1369

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puumalan_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taavetti_Rahikainen

http://www.savitaipale.fi/matka/museot/kellotapuli.php

Pertunmaa


Kuvissa Pertunmaan kirkko edestä ja takaa. Pertunmaan kirkon historia on yksi erikoisimmista kohtaamistani. Tässä suorana lainauksena kirkon sivuilta koko tarina:

Pertunmaan kirkko on puinen ristikirkko, jonka päätyyn on lisätty torni. Talollinen Markus Pulier (1837-1915) sai aikaan Pertunmaalle rukoushuoneen, joka otettiin käyttöön syksyllä 1907. Kirkon rakentaminen tuli 1920-luvulla taas ajankohtaiseksi ja arkkitehti Alvar Aalto laati 1925 kaksi suunnitelmaa uudesta kirkosta. Kun Hartolaan valmistui uusi kirkko, lahjoitti Hartolan seurakunta pertunmaalaisille vanhan kirkkonsa, joka oli rakennettu 1684-1693. Kirkko seisoi paikallaan Hartolassa kuitenkin kymmenisen vuotta, kunnes Pertunmaan seurakunta esitti sen myymistä joko Itä-Hämeen museoksi tai Pertunmaan kunnalle kunnalliskodiksi. Tekipä Pertunmaan kirkkoneuvosto Hartolan seurakunnalle tarjouksen, jossa esitettiin lahjoittajalle kirkkoa ostettavaksi 50 000 mk:sta. Hartolalaisten mielestä kirkko ei ollut kauppatavaraa ja he ehdottivat kirkon purkamista ja sen käyttämistä yksinomaan Pertunmaan kirkon rakentamiseen. Kirjailija Maila Talvio yritti estää Hartolan vanhan kirkon purkamisen ja siirtämisen Pertunmaalle ja lupasi kirjoittaa tapauksen johdosta kirjan Myöhään herännyt omatunto.

Hartolan kirkon lahjoittamisen jälkeen Pulierin rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi ja siihen rakennettiin sakaristo ja alttari. Syystalvella 1927 tuotiin Hartolan kirkon kellotapuli ja sisusta Pertunmaalle 250 hevoskuormassa. Maaliskuussa 1928 tuotiin loput osat, joista kirkko rakennettiin tarkoin niin, että vanhasta rukoushuoneesta tuli poikkilaiva ja sisustuksesta entisen Hartolan kirkon kaltainen. Piirustukset laati rakennusmestari Martti Vihonen. Kirkko on siis yhdistelmä Pulierin rukoushuonetta ja Hartolan vanhaa kirkkoa.

Hartolan sivuilta löytyi sitten alkuperäisen kirkon rakentajan nimi: Tarkempia tietoja on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon synnystä. Rakentajaksi mainitaan Daniel Juhonpoika. Tämä kirkko purettiin 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko.

Lähteet ja linkit:

http://pertunmaanseurakunta.fi/historiaa/

http://www.hartolanseurakunta.fi/historia.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pertunmaan_kirkko

http://www.pertunmaa.fi/kuntainfo/historia/

Mäntyharju








Mäntyharjun seurakunnan kirkon suunnittelijana toimi valtionarkkitehti Charles Bass. Hänen suunnitelmansa mukaan kirkkoon olisi mahtunut 5950 henkilöä, mutta kun kirkkoa alettiin rakentaa tunnetun kirkonrakentaja Matti Salosen johdolla vuonna 1819, sitä ei kuitenkaan rakennettu niin isoksi kuin alun perin oli suunniteltu. Kellotapuli saatiin valmiiksi vuonna 1819 ja kirkko valmistui vuonna 1822. Kirkossa istumapaikkoja on noin 1700. Rakennus on Suomen toiseksi suurin puukirkko ja samalla Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus.

Charles (Carlo) Francesco Bassi (12. lokakuuta 1772 Torino, Italia – 11. tammikuuta 1840 Turku) suosi ruotsalaista uusklassismia suunnittelussaan.

Lähteet ja linkit:

http://www.mantyharjunseurakunta.fi/00010131-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4ntyharjun_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1142

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200713

https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Bassi

Ristiina




Yön pimeydessä kuvattu Ristiinan kirkko on kirkkokeräilyn mahdollistajan eli hovikuljettajani valakirkko. Kuljettaja yrittää näyttää autolla valoja kuvan onnistumiseksi. Sekin kuuluu nyttemin Mikkelin seurakuntaan. Ristiina on saanut nimensä Pietari Brahen vaimon Kristiinan mukaan.

Kirkko on Ristiinan toinen kirkko ja valmistunut 1775 ja sen rakennusmestarina toimi sortavalalainen Eskil Collenius. Collenius oli varsin tuottelias kirkonrakentaja, mutta niistä vain Ristiinan kirkko on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Ristikirkkoon mahtuu 780 henkilöä istumaan.

Kirkon sisällä olevat Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ovat Ristiinan kirkon ja koko Etelä-Savon suurin taideaarre. Ne ovat ainoat elävästä mallista tehdyt maalaukset heistä. Taulut on tehty ennen vuotta 1650.

Lähteet ja linkit:

http://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/en/yhteiset/kirkot/ristiinan-kirkkob

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiinan_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1929

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eskil_Collenius

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2503/

Suomenniemi


Mikkeliin kuuluva Suomenniemen tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1866 ja se edustaa uusgotiikkaa. Kirkko on arkkitehti A.H. Dalströmin suunnittelema. Istumapaikkoja Suomenniemen kirkossa on 600.

Suomenniemen kirkkopihalla seisova punainen kellotapuli on kirkkoa vanhempi. Se on rakennettu vuonna 1777. Kellotapulissa on kaksi kelloa, vuosilta 1778 ja 1780.

Axel Hampus Dalströmin (22. maaliskuuta 1829 Helsinki – 19. maaliskuuta 1882 Helsinki) tunnetuimmat rakenukset ovat helsinkiläinen ravintola Kappeli sekä Vanha Ylioppilastalo.

Lähteet ja linkit:

http://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/en/yhteiset/kirkot/suomenniemenkirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenniemen_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200726

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hampus_Dalstr%C3%B6m

Mikkelin tuomiokirkko ja Savilahden muistosakasti



Mikkelin tuomiokirkko on suunniteltu uusgoottilaiseen tyyliin ja sen on piirtänyt Josef Stenbäck. Kirkko on valmistunut vuonna 1897. Kirkossa on 1200 istuinpaikkaa. Tuomiokirkoksi kirkko muutettiin 1945 kun Viipurin hiipakunta siirtyi sodan alueluovutusten jälkeen Mikkeliin.

Minulle kirkko edustaa maahan pudotettuja kirkkoja. Kirkko näyttää siis siltä, kuin se olisi pudotettu taivaalta maahan. Siinä missä jokin toinen alaosastaan raskas kirkko näyttää kurottavan taivaalle, itselleni tämä kirkko näyttää alasannetulta.





Mikkelin keskustassa seisoo vanha kivinen sakasti muistona keskiaikaisesta Savilahden kirkosta. Sakasti on ilmeisesti Savon vanhin rakennus.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_tuomiokirkko

http://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/fi-FI/yhteiset/kirkot/mikkelin-tuomiokirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1124

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200711

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savilahden_kivisakasti