tiistai 29. joulukuuta 2015

Himanka

  



Himangan kirkko kuuluu Kalajoen seurakunnalle ja on yksi lempikirkoistani. Kirkko on rakennusmestari Jacob Rijfin suunnittelema ja se on valmistunut 1794. Uusklassisia piirteitä omaavan puisen ristikirkon rakennustöitä johti Jacob Rijfin veli Carl. Nykyinen ulkoasu on vuodelta 1897, jolloin ristikeskuksesta nouseva torni muutettiin sirommaksi. Erillinen, puinen kellotapuli on rakennettu 1823.

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Himangan_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200619

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1640

http://www.kalajoenseurakunta.fi/

Haapajärvi

       


Haapajärven kirkko on nimeltään Kristuksen kirkastumisen kirkko. Puinen ristikirkko on rakennettu vuonna 1802 ja sen on suunnitellut haapajärvisen rakennusmestarin Matti Pietilän (1760-1806) suunnitelmien pohjalta Tukholman yli-intendenttikonttorin arkkitehti J. Fr. Engeström. Kirkko on Haapajärven toinen kirkko, sillä samalle paikalle oli rakennettu kirkko jo vuonna 1653. Torniton tukipilarikirkko kuitenkin rappeutui ja kävi kasvavan seurakunnan tarpeisiin nähden liian ahtaaksi. Tämä pohjalaista tyyliä oleva tukipilarikirkko purettiin uuden kirkon rakentamisen myötä. Haapajärven kirkon nykyinen ulkoasu on vuodelta 1880, jolloin kirkkoa uudistettiin Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchoun (1837-1884) suunnitelmien mukaan. Tuolloin rakennettiin muun muassa ristikeskuksesta nouseva torniosa. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1813.

Frans Fredrik Wilhelm Lüchow (myös Lüchou) (27. toukokuuta 1837 Kristiinankaupunki – 6. tammikuuta 1884 Oulu) oli suomalainen arkkitehti. Lüchou valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta vuonna 1856. Vuosina 1858–1863 hän toimi Turun lääninarkkitehdin G. T. Chiewitzin apulaisena, kunnes nimitettiin vt. lääninarkkitehdiksi Chiewitzin kuoltua. Vuonna 1870 Lüchou siirtyi Turusta Yleisten rakennusten ylihallitukseen ns. kolmanneksi arkkitehdiksi, mutta sai nimityksen Oulun lääninarkkitehdiksi jo samana vuonna. Lüchou kuoli Oulussa loppiaisena 1884 ja hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.


Lähteet ja linkit:

http://haapajarvenseurakunta.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaj%C3%A4rven_kirkko

http://haapajarvenseurakunta.fi/haapajarven-seurakunnan-esittely/haapajarven-kirkko/

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1407

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Wilhelm_L%C3%BCchow

Alavieska



Heti alkuun teen tunnustuksen, tämä kirkko ei ollut yhtään minun makuuni. Pidän tätä yhtenä epämiellyttävimmän näköisistä. Alavieskan kirkko on malliltaan pitkä kirkko ja se on valmistunut 1948. Kirkko on järjestyksessään Alavieskan neljäs. Alavieskan toinen kirkko tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa 2. toukokuuta 1916. Vakuutusrahojen avulla seurakunta pystyi rakentamaan vain väliaikaiseksi tarkoitetun "lautakirkon", joka palveli kirkkona lopulta yli 30 vuotta. Nykyistä kirkkoa alettiin suunnitella 1938. Rakennustyöt aloitettiin 1939, mutta sotien ja niiden jälkeisen rakennustarvikepulan vuoksi kirkon valmistuminen viivästyi. Kirkko vihittiin käyttöön 19. joulukuuta 1948.

Kirkon ulkomuodosta mielestäni näkyy taloudellinen ja poliittinen tilanne. Se on karu ja pelkistetty, enkä löydä siitä juuri kauneutta. Alavieskan kirkkoherra Eija Nivala toteaa seurakunnan nettisivuilla: "Alavieskan seurakunnan vahvuus on sen heikkoudessa. Täällä ei ole totuttu koskaan elämään rahan kanssa, mutta pienillä resursseilla on pystytty pitämään seurakunta toimivana ja hengellisesti elävänä. Sekä talouden että toiminnan perusedellytykset ovat  hyvässä kunnossa." Nostan siis hattua myös tälle kirkolle joka kertoo omalla tavallaan juuri tämänkin blogin perimmäisestä tarkoituksesta. Kirkko on keskeinen julkinen rakennus suomalaisissa asutussa ympäristössä. Se kuvaa seurakuntaansa, aikaansa, historiaansa ja suomalaista identiteettiä. Alavieskan kirkko on oman aikansa ja ympäristönsä tuote.

Kirkon on suunnitellut oululainen rakennusmestari J. Karvonen, josta en nyt vielä ole löytänyt sen enempää tietoja. Myöskään nähtävästi samalla tontilla ollut tapuli ei ilmeisesti sattunut silmiini, koska se on jäänyt kuvaamatta.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alavieskan_kirkko

http://www.alavieskanseurakunta.fi/

http://www.alavieska.fi/kirkot

Vuoden viimeiset päivät

Joulu on ohi ja uusi vuosi aivan parin askeleen päässä. Tämä vuosi oli varsin hyvä kirkkosadoltaan. Ensi vuodesta täytyy toivoa yhtä hyvää.

Huomenna kirkonkiertäjällä ja hovikuljettajalla on tarkoitus kuvata muutama kirkko. Jäävät tämän vuoden viimeisiksi. Tänään ajattelin täällä blogissa vaihtaa julkaisujen maakuntaa taas. Edelliseen sarjaan hivuttautui Pudasjärvi, joka kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, joten taidan jatkaa siellä. Maakunnan kirkoista puuttuu vielä suurin osa, mutta lisään sitten kun sinne seudulle seuraavan kerran eksytään. Välillä kotimaanmatkaaja valitettavasti erehtyy asettamaan paikkakuntia vääriin maakuntiin, toivottavasti suurilta virheiltä vältytään. Korjauksia otetaan vastaan, kuten lisätietojakin.

Hyvää uutta vuotta toivottelee kirkonkiertäjä Taina

maanantai 28. joulukuuta 2015

Ruhtinansalmi



Suomussalmen Juntusrannalla sijaitseva Ruhtinansalmen kirkko on vihitty vuonna 1968. Kylän hautausmaa siunattiin käyttöön v. 1936 vaikka sinne oli jo muutamia vuosia aikaisemmin haudattu hukkuneita lapsia. Juntusrannassa on Suomussalmen toinen sankarihautausmaa ja sankarihautoja täällä on 31 kpl. Ruhtinansalmen Seurakuntatyöyhdistys perustettiin 25.11.1945. Seurakuntatyö oli vilkasta ja v. 1946 pystytettiin ruotsalaisten lahjoittaman parakkikirkko. Isännät hankkivat kirkonkellon ja niin oli rakennettava myös tapuli. Pappila valmistui v. 1951. Juntusranta kuuluu Ruhtinansalmen rajaseutupiiriin ja uusi kirkko vihittiin käyttöön juhannuksena 1968. Sen on suunnitellut arkkitehti Esko Laitinen. Kirkkosalissa on tilaa 180 henkilölle ja kerhohuoneessa 30 henkilölle.

Lähteet ja linkit:

http://www.ruhtinansalmi.fi/historia.html

http://kotisatama.net/yhttyo/paikka.php?organisaatioid=537&liteid=&tmto=&paikka=Ruhtinansalmen+kirkko&lang=1

http://www.ruhtinansalmi.fi/kyla.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juntusranta




Suomussalmi tsasouna



Pyhän Ristin tsasouna Suomussalmella edustaa karjalaista hirsirakennusperinnettä parhaimmillaan.
Rakennuspuut on hankittu Suomussalmen metsistä ja tsasouna on hirsitöiden osalta pystytetty Nurmeksessa rakennusliike Pekka Tavin toimesta. Tsasounan suunnittelusta on vastannut arkkitehti Hannu Pyykkönen, joka rakennusta suunnitellessaan on perehtynyt itä-Karjalan hirsipyhäköihin ja noudattanut pikkutarkasti vanhoja malleja koristeleikkauksissa.

Tsasounan peruskivi muurattiin kesällä 1982. Muuraustilaisuudessa oli mukana Oulun hiippakunnan metropoliitta Leo. Tsasouna vihittiin käyttöönsä 27.2.1983.


Suomussalmi









Suomussalmen kirkko on vihitty 1950. Sen on suunnitellut arkkitehti Onni Ermala. Kirkon rakennuskustannuksista on 2/3 saatu Amerikan luterilaisten avustuksena. Kirkon pinta-ala on 511 neliötä ja istumapaikkoja siellä on 850 hengelle. Suomussalmen kirkko on myös edellisessä julkaisussani mainitsemani amerikkalaiskirkko. Malli on siis matala kattoinen pitkä kirkko.

Kirkon on piirtänyt Onni Johannes Ermala (entinen Enroth 9. toukokuuta 1904, Sääksmäki – 29. syyskuuta 1958, Kemi).

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomussalmen_kirkko

http://www.suomussalmi.fi/matkailija/nahtavyydet_ja_kayntikohteet/muut_nahtavyydet_ja_kayntikohteet/kirkot_ja_tsasounat

http://www.suomussalmenseurakunta.fi/73-toimipaikat

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2013

https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Ermala


Puolanka









Puolangan kirkko on tyyliltään niitä joita kutsun amerikkalaiskirkoksi. Kirkon katto laskee pitkälle alas eli on matalalle laskeva. Kutsun tämän tyylin kirkkoja amerikkalaiskirkoiksi, koska monet Lapin sodassa poltetut kirkot ovat Yhdysvalloista saaduilla varoilla rakennettuja ja juuri tämän mallisia.

Puolangan kirkon on piirtänyt Olavi Sortta. Se on rakennettu 1954. Puolangan edellinen kirkko tuhoutui 1949 salamaniskusta alkunsa saaneessa tulipalossa. Uusi kirkko on rakennettu samalle tontille ja edellisen kirkon sekä tapulin kivijalat ovat pihapiirissä edelleen näkyvillä. Uusi tapuli on jopa rakennettu edellisen tapulin kivijalan päälle. Kirkossa on tilaa 400 henkilölle.

Olavi Sortta 23.12.1896, Turku - 30.3.1968. Sortta toimi mm. arkkitehtina puolustusministeriön rakennusosastolla.

Lähteet ja linkit: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolangan_kirkko

http://www.puolanganseurakunta.fi/kirkko.html

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16044112

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Sortta

Pudasjärvi

               

Pudasjärven kirkko jäi mieleen lähtemättömästi kun viime kesänä teimme kotimaan reissua. Syynä ei ole itse kirkko vaan kirkon hautausmaalta löytynyt sankarihautausmaa. Hautausmaa on yksi suurimmista näkemistäni. Kaatuneita oli jatkosodan ensimmäisen viiden kuukauden aikana 130, joista suurin osa kaatui Kiestingin motissa. Menetys oli raju pienelle, köyhälle pitäjälle. Suomalaisia joukkoja johtaneen everstiluutnantti Jussi Turtolan kommentti: Kyllä täällä kuollakin voidaan, kuvaa taistelua ytimekkäästi.

Nykyinen kirkko valmistui v. 1781 ja on järjestyksessään kolmas. Kirkon on suunnitellut yli-intendentti Carl Fredrig Adelcrantz Tukholman intendenttikonttorista, ja rakennusmestarina toimi alakiiminkiläinen Bengt Paso. Kirkko on uusklassista tyyliä edustava ristikirkko. Kirkkosaliin mahtuu nykyisellään n. 700 ihmistä.

Kirkon kellotapulin on suunnitellut ja rakentanut ylikiiminkiläinen Heikki Väänänen v. 1761. Tapuli on tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen, asteittain ylöspäin kapeneva tapuli. Pohjakerros ja kellohuone ovat neliömäiset, mutta ylin osa on kahdeksankulmainen. Pohjakerroksen läpi kulkeva holvattu käytävä toimi aikoinaan juhlavana porttina kirkkopihaan.

Kellotapulin ulkoseinässä, oven yläpuolella ja kelloluukkujen alapuolella on Mikael Toppeliuksen, tuon ajan tunnetuimman suomalaisen kirkkomaalarin, ainoat tunnetut ulkomaalaukset vuosilta 1765 – 1766.

Kellotapulin ensimmäinen ns. suurempi kello on lahja kuningatar Kristiinalta vuodelta 1641. Kello valettiin suuremmaksi Tukholmassa vuosina 1806 – 1807. Seurakunta hankki pienemmän kellon v. 1706. Kirkonkellot säilyivät maahan kätkettyinä isonvihan yli.

Carl Fredrik Adelcrantz (30. tammikuuta 1716 Tukholma, Ruotsi – 17. maaliskuuta 1796 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen arkkitehti ja vapaaherra.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiestingin_taistelut

https://books.google.fi/books?id=oc4zhYWIWusC&lpg=PA234&ots=9oQIVIUXRQ&dq=pudasj%C3%A4rvi%20motti%20kaatunut&hl=fi&pg=PA234#v=onepage&q=pudasj%C3%A4rvi%20motti%20kaatunut&f=false

http://www.pudasjarvenseurakunta.fi/toimipaikat/kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pudasj%C3%A4rven_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2016

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Fredrik_Adelcrantz

http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_va_uusklassismi.htm

http://runeberg.org/sbh/adelccar.html (på svenska)

Kontiomäki seurakuntakoti Paltamo


Paltamon Kontiomäeltä löytyy kappelimainen seurakuntakoti. Kontiomäen seurakuntakoti sijaitsee Kontiomäen taajamassa, noin 16 kilometrin päässä Paltamon keskustasta. Seurakuntakoti on otettu käyttöön vuoden 1963 marraskuussa.

Lähteet ja linkit:

http://www.paltamonsrk.fi/toimitilat/kontiomaeen-seurakuntakoti

Paltamo




Paltamon, Kainuun emäseurakunnan viides kirkko rakennettiin Oulujärven pohjoispuolelle, Kiehimäjoen suulle 1946. Paikka oli muodostunut ajan myötä kunnalliseksi keskukseksi Paltaniemen sijaan. Kun seurakunnallinen toiminta Paltaniemeltä käsin oli hankalaa, päätettiin kirkkokin rakentaa uuteen keskukseen, Kiehimään. Kirkkoa alettiin puuhata jo 1800-luvun lopulla, mutta päätökset kypsyivät toteuttamisasteelle vasta 1930-luvulla. Kirkon pohjustus aloitettiin kesällä 1939, mutta talvisodan syttyminen keskeytti rakennustyöt siten, että peruskivi päästiin muuraamaan vasta 1941. Jatkosota keskeytti rakennustyöt uudestaan ja materiaali- ja työvoimapulan vuoksi kirkko voitiin vihkiä käyttöönsä vasta 4.8.1946.

Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema valkoiseksi rapattu tiilikirkko on tyypiltään kolmilaivainen hallikirkko. Kellotapulin kello on peräisin Konevitsan luostarista. Seurakunta osti sen luostariyhteisöltä sodan jälkeen. Alttaritaulu Kristuksen taivaaseenastuminen vuodelta 1947 on paltamolaissyntyisen taiteilija Toivo Tuhkasen maalaama.

Lähteet ja linkit:

http://www.paltamonsrk.fi/toimitilat/paltamon-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paltamon_kirkko

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Lentiiran Kirveskansan kirkon muistomerkki


Tämän julkaisun kuvassa ei ole kirkko vaan kirkon muistomerkki. Lentiiran kylässä on muistomerkki kunnioittamassa Kirveskansan kirkoksi sanottua kirkkoa, joka rakennettiin salaa tsaarin aikana 1812. Lupaa kirkolle oli haettu, mutta sitä ei oltu vielä saatu. Kirkko paloi talvisodan viimeisenä päivänä 13.3.1940.

Lähteet ja linkit:

http://www.tervantie.fi/index.php?id=74&pre=3

http://www.lentiirankyla.com/index.php?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=90

http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Itemid=101

http://www.reijoheikkinen.fi/kainuu/041.htm

Lentiira


Kuhmon Lentiiran kylässä on Lentiiran kyläkirkko. Lentiiran nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1991 edellisen kirkon kivijalalle ja sen on suunnitellut arkkitehti Hannu Pyykkönen Suomussalmelta. Kirkon siipiosa, jossa sijaitsee seurakuntakoti, valmistui vuonna 1979. Samalla paikalla aikaisemmin sijainnut kirkko joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1989.

Lähteet ja linkit:

http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=58&Itemid=101

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentiira

http://www.lentiirankyla.com/index.php?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=90

Kuhmo






















Kuhmon kirkko on rakennettu vuonna 1816. Ajan uusklassista tyyliä heijastelevan kirkon alkuperäinen suunnittelija oli pietarsaarelainen Jacob Rijf. Kellotapuli valmistui vuonna 1862 Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan.

Talvisodan pommituksissa kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi. Kokonaan uuden kirkon rakentamista harkittiin, mutta vaikutusvaltaiset julkiset vetoomukset saivat seurakunnan kuitenkin ryhtymään korjaustöihin. Nykyiseen asuunsa kirkko on korjattu vuonna 1985 ja sinne mahtuu 1500 sanankuulijaa.


Lähteet ja linkit:

http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=60&Itemid=101

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuhmon_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200749


Kuhmo, ortodoksi


Kuhmosta löytyy neliönmallinen Pyhien Karjalan valistajien kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehtiylioppilas Paavo Joensalo. Rakennus vihittiin rukoushuoneeksi vuonna 1968 ja kirkoksi muutosten jälkeen 7.10.1990.

Lähteet ja linkit:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kuhmon_ortodoksinen_kirkko

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kajaanin_ortodoksinen_seurakunta

https://www.ort.fi/hakemisto/kuhmon-ortodoksinen-kirkko

https://www.ort.fi/kajaani/kajaanin-ortodoksinen-seurakunta

Kajaani hautausmaakappeli


Kajaanin hautausmaalla on vuonna 1951 valmistunut arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema siunauskappeli, johon mahtuu noin 70 henkilöä. Kappelia kutsutaan vanhaksi kappeliksi.

Lähteet ja linkit:

http://www.kajaaninseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/vanha-kappeli

Kajaani, ortodoksinen kirkko


Koristeellisen Ahrenbergin kirkon vieressä seisoo moderni pelkistetty ortodoksinen kirkko. Kristuksen kirkastumisen kirkko valmistui 1959 ja sen on suunnitellut Ilmari Ahonen. Kajaanin ortodoksinen seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan.

Lähteet ja linkit:

https://www.ort.fi/kajaani/pyhaekoet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_Kristuksen_kirkastumisen_kirkko

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kajaanin_ortodoksinen_seurakunta

http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Ortodoksinen-kirkko/


Kajaani



Kajaanin keskustasta löytyi erittäin koristeellinen Jac Ahrenbergin suunnittelema, puhdasta nikkarityyliä edustava puukirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1896. Kirkkoa pidetään 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin merkittävimpänä ja monimuotoisuudessaan ylittämättömänä muistomerkkinä.

Kirkon tyyli on uusgoottinen. Omaan makuuni kirkko on aivan liian koristeellinen. Arvostan kuitenkin käsityötaitoja, joita kirkon rakentaminen on selvästi vaatinut.

Johan Jacob "Jac." Ahrenberg (30. huhtikuuta 1847 Viipuri – 10. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, taidemaalari, taidekriitikko ja kirjailija.

Lähteet ja linkit:

http://www.kajaaninseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/kajaanin-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_kirkko

http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Evankelisluterilainen-kirkko/

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200745

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1375

http://www.reijoheikkinen.fi/kajaanin-kirkko-1896/


Paltaniemen Valon kappeli


Paltamon kirkon läheisyydestä löytyi Kajaanin seurakunnalle kuuluva Valon kappeli. Paltaniemen kappeli on 1995 rakennettu ja sen on suunnitellut  Juha Paldanius.

Lähteet ja linkit:

http://www.kajaaninseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/valon-kappeli

Paltaniemi, Paltamo




















Kajaanin Paltaniemellä on Paltamon vanha kirkko. Kirkonkiertäjät sattuivat paikalle kesäyönä kun väsymys alkoi olla jo huipussaan. Kirkkoa kutsutaan Paltaniemen kuvakirkoksi, koska sen sisällä on maalauksia. Ne jäivät tyypillisesti yössämatkaajilta näkemättä. Kirkko on valmistunut 1726 eteläpohjalaisen Johan Simonpoika Knubbin johdolla. Kirkko on kainuun vanhin toiminnassa oleva kirkko ja siksi sopii erinomaisesti aloittamaan Kainuun kirkot.

Lähteet ja Linkit:

http://www.paltamonsrk.fi/toimitilat/paltamon-vanha-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paltaniemen_kuvakirkko

http://personal.inet.fi/luonto/korpisoturit/pages/pages_4/page_2.html

http://www.reijoheikkinen.fi/paltaniemen-kuvakirkon-vaiheita/

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1291

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200760

http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/1700kirkot.html

Kitinojan kyläkirkko


Kitinojan kylä kuului ennen Ylistaron kuntaan, mutta vuonna 2009 Ylistaron kunta teki liitoksen Seinäjoen ja Nurmon kanssa muodostaen Seinäjoen kaupungin.

Kitinojan kyläkirkon erikoisuus on, että kirkon ja sitä ympäröivän hautausmaan omistaa Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ja se vastaa myös ylläpidosta. Kirkkoa hoidetaan pääasiassa vapaaehtoisin voimin. Seinäjoen seurakunta vuokraa kirkkoa.

Kyläkirkon suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio ja se otettiin käyttöön vuonna 1952. Kirkko rakennettiin pääasiassa kyläläisten omin voimin talkootyön ja lahjoitusten turvin. Kitinojan hautausmaa perustettiin jo vuonna 1946 ja sen vihki käyttöön rovasti Arvi Malmivaara.
Kirkkosalissa on 250 istumapaikkaa ja se on tunnettu hyvästä akustiikastaan, jonka vuoksi kirkossa on tehty useampia levytyksiäkin. 

Kirkko on tyyliltään aikakautensa klassismia. 

Kauno Sankari Kallio (31. heinäkuuta 1877 Ruovesi, Suomi – 29. kesäkuuta 1966 Helsinki, Suomi) oli suomalainen arkkitehti, joka on suunnitellut etenkin kirkkoja ja hautamuistomerkkejä. Hän oli Oiva Kallion veli ja työskenteli veljensä kanssa.

Lähteet ja linkit:

http://www.seinajoenseurakunta.fi/kitinojan-kylakirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauno_Kallio

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3826

Peräseinäjoki



Seinäjokeen nyttemmin kuuluvan Peräseinäjoen kirkko seisoo keskellä kylää. Uusgoottinen, päätytornillinen pitkäkirkko on Berndt Ivar Aminoffin suunnittelema. Kirkko tunnetaan myös nimellä Pyhän Paavalin kirkko. Kirkko valmistui 1892 ja se on seurakunnan toinen kirkko. Edellinen purettiin uuden valmistuessa. Kirkon rakennusmestarina toimi Juho Karjalahti Haapajärveltä. Istumapaikkoja kirkossa on 1000.

Berndt Ivar Aminoff  (8. lokakuuta 1843 Helsinki - 28. helmikuuta 1926 Viipuri) toimi Viipurin ja Vaasan läänin pääarkkitehtina. Aminoff suunnitteli muunmuassa Sortavalan kaupungin asemakaavan.


Lähteet ja Linkit:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200817

http://www.seinajoenseurakunta.fi/peraseinajoen-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4sein%C3%A4joen_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Berndt_Ivar_Aminoff

https://museot.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19361220%3A48

Lakeuden Risti Seinäjoki




Seinäjoen keskustan Aaltokeskuksen keskeisimpiä rakennuksia on vuosina 1957–1959 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty Lakeuden Risti. Alvar Aallon kirkon keskeinen piirre on 65 m korkea kellotorni, joka on kuin Etelä-Pohjanmaan symboli. Risti seisoo keskellä lakeutta ja näkyy sekä kuuluu koko kauas.

Lakeuden Risti on yksi Alvar Aallon tunnetuimpia töitä. Suosittelen Seinäjoelle Aaltokeskukseen matkaamista, mikäli modernismi ja funktionalismi sykähdyttää.

Lähteet ja linkit:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200827

http://yle.fi/uutiset/lakeuden_ristin_tornin_nakoalatasanne_on_276_portaan_korkeudella/5409916

https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/alvaraaltoseinajoella/lakeudenristi195782101960jaseurakuntakeskus196582101966.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lakeuden_Risti

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=819598

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1408/


Kirkonkiertäjän paluu

Eilen tipautteli ensilumet myös tänne Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen rajalle. Ulkona pari senttiä lunta uhmaa nolla-asteista keliä. Näin syksyllä kuvaamisen haasteet vaan lisääntyvät. Uskollinen, äidinperintönä saatu käsikamera ei tuota selkeitä kuvia parhaallakaan valolla, mutta kun valoa on vain muutama tunti päivässä, lumentulo on positiivinen asia kirkonkiertäjälle. Retkiä on suunniteltu ja vähiinsä toteutettukin. Saalis syksyltä vähänlainen. Tuo pimeys tekee tepposensa. Uusimaa on ollut syksyn teema ja sinnekin päästään blogissa silloin kuuluisassa ajankohdassa nimeltä "sitten joskus".

Tässä vaiheessa blogia olen päättänyt palata takaisin ja blogata ne muutamat jo kierrettyjen maakuntien lisäykset. Eteläiset Pohjanmaa sekä Savo saavat siis päivityksiä. Sen jälkeen olen päättänyt että matka jatkuu Kainuuseen. Kainuu on etelä-pohjanmaalaiselle kaukaista, vierasta seutua ja retket sinne siis mielenkiintoisia. Kainuussa on vielä paljon kierrettävää.


tiistai 15. syyskuuta 2015

Savonranta



August Bomanin suunnittelema ja enonkoskelaisen sahanhoitaja Petteri Holopaisen rakentama puinen päätytornillinen pitkäkirkko valmistui 1863.

Tyyliltään kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Istumapaikkoja kirkossa on noin 600 hengelle.

Lähteet ja linkit:

http://www.savonranta.fi/nahtavyydet.html

http://www.savonlinnanseurakunta.fi/savonrannan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonrannan_kirkko

http://www.savonlinna.travel/fi/kulttuurilomaa-saimaalla/nahtavyydet/kirkot/

https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Boman



Punkaharju




Punkaharjun kirkko eli Apostoli Tuomaan kirkko on Punkaharjun kappeliseurakunnan kirkko ja sijaitsee entisen Punkaharjun kunnan Punkasalmessa Savonlinnassa. Punkaharjun kirkko on vihitty käyttöön uudenvuodenpäivänä vuonna 1923. Kirkon on suunnitellut savonlinnalainen rakennusmestari R. Rouhe (Rosengren).

Kirkossa on toteutettu vuosikymmenten aikana useita peruskorjauksia, joista merkittävin lienee vuonna 2000 valmistunut. Tällöin kirkkosalia jatkettiin noin viidellä metrillä, eteistilaksi rakennettiin lasikäytävä ja kellotapuli sijoitettiin kirkon yhteyteen. Piispa Voitto Huotari toimitti kirkon uudelleenkäyttöönoton ja nimesi kirkon apostoli Tuomaan kirkoksi.

Tämä kirkko haastaa, olen joutunut käydä sitä kuvaamassa kahdesti, eikä kuvaus meinannut onnistua toisellakaan kertaa. Tietoa kirkosta ja sen suunnittelusta ei myöskään meinaa löytyä.

Lähteet ja linkit:

http://www.savonlinnanseurakunta.fi/punkaharjun-kappeliseurakunta/ennen-ja-nyt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Punkaharjun_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2032

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Kerimäki, se suurin


Savonlinnaan nykyään kuuluvalla Kerimäellä seisoo maailman suurin puurakenteinen kirkko. Kirkko on kaksinkertainen ristikirkko ja se on valmistunut 25.9.1847 ja käyttöön se on vihitty seuraavana vuonna. Sen on piirtänyt Anders Fredrik Granstedt, mutta suunnitelma todennäköisesti pohjautuu Ernst Lohrmannin aiemmin piirtämään suunnitelmaan. Rakennustöitä johti vihtiläinen kirkonrakentaja Axel Magnus Tolpo, ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi hänen poikansa Theodor Tolpo.

Tyyliltään Kerimäen kirkko on jonkinlainen uusgotiikan ja uusbysanttilaisuuden sekoitus, ja lisäksi kirkossa on myös vanhempaa kirkkoperinnettä. Kirkossa on 3000 istumapaikkaa ja seisomapaikkoja on lisäksi 2000.

Anders Fredrik Granstedt (24. tammikuuta 1800 Hankoniemi – 26. marraskuuta 1849 Helsinki)
Ernst Bernhard Lohrmann (30. kesäkuuta 1803 Westfalen – 17. kesäkuuta 1870 Tukholma)

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kerim%C3%A4en_kirkko

http://www.kerimaki.fi/index.php?id=141

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1127

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Fredrik_Granstedt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lohrmann

https://fi.wikipedia.org/wiki/Theodor_Johannes_Tolpo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Magnus_Tolpo

Puumala


Puumalan kirkko on myös näitä myöhään talviyönä kuvattuja kirkkoja, joista otetut kuvat eivät oikein ole onnistuneet. Bloggaaja unelmoi hyvästä kamerasta ja kuvaamistaidon kehittymisestä. Tämä kirkko on kuvattu harrastustaipaleen aivan alkutaipaleella.

Kirkko on järjestyksessään Puumalan kolmas ja sen on piirtänyt Gustav Wilhelm Viksten. Intendenttikonttorissa leiman suunnitelmiin on lyönyt itse Charles Bassi. Pelkistetty kaksinkertainen ristikirkko sai kuitenkin lopullisen ulkoasunsa vasta kirkonrakentaja Taavetti Rahikaisen suunnitelmiin tekemien muutosten kautta. Kirkko valmistui 1832 ja siihen mahtuu 1200 henkilöä.
Kirkon virallinen nimi on Johannes Kastajan kirkko.

Taavetti Rahikainen (1795 – 1858) oli suomalainen Itä-Suomessa vaikuttanut kirkonrakentaja.
Rahikainen oli kotoisin Savitaipaleen Rahikkalan kylästä. Savitaipaleen kirkonrakentajat joihin kuuluivat myös samasta kylästä kotoisin olleet Juhana Salonen ja Matti Salonen tulivat tunnetuiksi kahtamoisten eli kaksoisristikirkkojen rakentajina. Rahikkalan kylään on pystytetty heille Kirkonrakentajien muistomerkki ja Savitaipaleen kirkon kellotapulissa sijaitsee Kirkonrakentajien museo.

Vikstenistä en toistaiseksi ole löytänyt tietoja. Gustav Vilhelm Viksten löytyy 1800-luvun puolivälistä pappisluetteloista, mutta kyseessä ei liene kirkon suunnittelija.

Lähteet ja linkit:

http://www.puumalanseurakunta.fi/index.php?lang=fi&id=57

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1369

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puumalan_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taavetti_Rahikainen

http://www.savitaipale.fi/matka/museot/kellotapuli.php

Pertunmaa


Kuvissa Pertunmaan kirkko edestä ja takaa. Pertunmaan kirkon historia on yksi erikoisimmista kohtaamistani. Tässä suorana lainauksena kirkon sivuilta koko tarina:

Pertunmaan kirkko on puinen ristikirkko, jonka päätyyn on lisätty torni. Talollinen Markus Pulier (1837-1915) sai aikaan Pertunmaalle rukoushuoneen, joka otettiin käyttöön syksyllä 1907. Kirkon rakentaminen tuli 1920-luvulla taas ajankohtaiseksi ja arkkitehti Alvar Aalto laati 1925 kaksi suunnitelmaa uudesta kirkosta. Kun Hartolaan valmistui uusi kirkko, lahjoitti Hartolan seurakunta pertunmaalaisille vanhan kirkkonsa, joka oli rakennettu 1684-1693. Kirkko seisoi paikallaan Hartolassa kuitenkin kymmenisen vuotta, kunnes Pertunmaan seurakunta esitti sen myymistä joko Itä-Hämeen museoksi tai Pertunmaan kunnalle kunnalliskodiksi. Tekipä Pertunmaan kirkkoneuvosto Hartolan seurakunnalle tarjouksen, jossa esitettiin lahjoittajalle kirkkoa ostettavaksi 50 000 mk:sta. Hartolalaisten mielestä kirkko ei ollut kauppatavaraa ja he ehdottivat kirkon purkamista ja sen käyttämistä yksinomaan Pertunmaan kirkon rakentamiseen. Kirjailija Maila Talvio yritti estää Hartolan vanhan kirkon purkamisen ja siirtämisen Pertunmaalle ja lupasi kirjoittaa tapauksen johdosta kirjan Myöhään herännyt omatunto.

Hartolan kirkon lahjoittamisen jälkeen Pulierin rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi ja siihen rakennettiin sakaristo ja alttari. Syystalvella 1927 tuotiin Hartolan kirkon kellotapuli ja sisusta Pertunmaalle 250 hevoskuormassa. Maaliskuussa 1928 tuotiin loput osat, joista kirkko rakennettiin tarkoin niin, että vanhasta rukoushuoneesta tuli poikkilaiva ja sisustuksesta entisen Hartolan kirkon kaltainen. Piirustukset laati rakennusmestari Martti Vihonen. Kirkko on siis yhdistelmä Pulierin rukoushuonetta ja Hartolan vanhaa kirkkoa.

Hartolan sivuilta löytyi sitten alkuperäisen kirkon rakentajan nimi: Tarkempia tietoja on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon synnystä. Rakentajaksi mainitaan Daniel Juhonpoika. Tämä kirkko purettiin 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko.

Lähteet ja linkit:

http://pertunmaanseurakunta.fi/historiaa/

http://www.hartolanseurakunta.fi/historia.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pertunmaan_kirkko

http://www.pertunmaa.fi/kuntainfo/historia/

Mäntyharju








Mäntyharjun seurakunnan kirkon suunnittelijana toimi valtionarkkitehti Charles Bass. Hänen suunnitelmansa mukaan kirkkoon olisi mahtunut 5950 henkilöä, mutta kun kirkkoa alettiin rakentaa tunnetun kirkonrakentaja Matti Salosen johdolla vuonna 1819, sitä ei kuitenkaan rakennettu niin isoksi kuin alun perin oli suunniteltu. Kellotapuli saatiin valmiiksi vuonna 1819 ja kirkko valmistui vuonna 1822. Kirkossa istumapaikkoja on noin 1700. Rakennus on Suomen toiseksi suurin puukirkko ja samalla Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus.

Charles (Carlo) Francesco Bassi (12. lokakuuta 1772 Torino, Italia – 11. tammikuuta 1840 Turku) suosi ruotsalaista uusklassismia suunnittelussaan.

Lähteet ja linkit:

http://www.mantyharjunseurakunta.fi/00010131-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4ntyharjun_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1142

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200713

https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Bassi

Ristiina




Yön pimeydessä kuvattu Ristiinan kirkko on kirkkokeräilyn mahdollistajan eli hovikuljettajani valakirkko. Kuljettaja yrittää näyttää autolla valoja kuvan onnistumiseksi. Sekin kuuluu nyttemin Mikkelin seurakuntaan. Ristiina on saanut nimensä Pietari Brahen vaimon Kristiinan mukaan.

Kirkko on Ristiinan toinen kirkko ja valmistunut 1775 ja sen rakennusmestarina toimi sortavalalainen Eskil Collenius. Collenius oli varsin tuottelias kirkonrakentaja, mutta niistä vain Ristiinan kirkko on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Ristikirkkoon mahtuu 780 henkilöä istumaan.

Kirkon sisällä olevat Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ovat Ristiinan kirkon ja koko Etelä-Savon suurin taideaarre. Ne ovat ainoat elävästä mallista tehdyt maalaukset heistä. Taulut on tehty ennen vuotta 1650.

Lähteet ja linkit:

http://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/en/yhteiset/kirkot/ristiinan-kirkkob

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiinan_kirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1929

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eskil_Collenius

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2503/

Suomenniemi


Mikkeliin kuuluva Suomenniemen tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1866 ja se edustaa uusgotiikkaa. Kirkko on arkkitehti A.H. Dalströmin suunnittelema. Istumapaikkoja Suomenniemen kirkossa on 600.

Suomenniemen kirkkopihalla seisova punainen kellotapuli on kirkkoa vanhempi. Se on rakennettu vuonna 1777. Kellotapulissa on kaksi kelloa, vuosilta 1778 ja 1780.

Axel Hampus Dalströmin (22. maaliskuuta 1829 Helsinki – 19. maaliskuuta 1882 Helsinki) tunnetuimmat rakenukset ovat helsinkiläinen ravintola Kappeli sekä Vanha Ylioppilastalo.

Lähteet ja linkit:

http://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/en/yhteiset/kirkot/suomenniemenkirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenniemen_kirkko

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200726

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hampus_Dalstr%C3%B6m

Mikkelin tuomiokirkko ja Savilahden muistosakasti



Mikkelin tuomiokirkko on suunniteltu uusgoottilaiseen tyyliin ja sen on piirtänyt Josef Stenbäck. Kirkko on valmistunut vuonna 1897. Kirkossa on 1200 istuinpaikkaa. Tuomiokirkoksi kirkko muutettiin 1945 kun Viipurin hiipakunta siirtyi sodan alueluovutusten jälkeen Mikkeliin.

Minulle kirkko edustaa maahan pudotettuja kirkkoja. Kirkko näyttää siis siltä, kuin se olisi pudotettu taivaalta maahan. Siinä missä jokin toinen alaosastaan raskas kirkko näyttää kurottavan taivaalle, itselleni tämä kirkko näyttää alasannetulta.





Mikkelin keskustassa seisoo vanha kivinen sakasti muistona keskiaikaisesta Savilahden kirkosta. Sakasti on ilmeisesti Savon vanhin rakennus.

Lähteet ja linkit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_tuomiokirkko

http://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/fi-FI/yhteiset/kirkot/mikkelin-tuomiokirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1124

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200711

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savilahden_kivisakasti

torstai 20. elokuuta 2015

Mikkeli, ortodoksi


Ylienkeli Mikaelin kirkko on valmistunut 1957.
Se on Mikkelin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Kirkko korvasi vuonna 1908 käyttöön otetun ja vuonna 1958 puretun Mikkelin vanhalla varuskunta-alueella sijainneen Mikkelin pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan sotilaskirkon.

Lähteet ja linkit:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Mikkelin_ortodoksinen_seurakunta

http://www.ortodoksi.net/kuutoset/mikkeli.htm

http://www.ortodoksi.net/virtuaalikirkko/mikkelin_sotilaskirkko.htm

Mikkelin Pitäjänkirkko




Mikkelin Pitäjänkirkko eli ent. maaseurakunnan kirkko on järjestyksessään kolmas ja valmistui vuosina 1816-1817. Kirkon suunnittelusta vastasi arkkitehti Charles Bassi. Kirkko on itäsuomalainen kekomainen kirkko, jonka pohjakaaviossa yhdistyvät neliö ja risti. Rakennustyyliä kutsutaan kahtamoiseksi. Kirkon entinen nimi on Mikkelin maaseurakunnan kirkko.

Kirkko on yksi suurimmista puukirkoista Suomessa. Istumapaikkoja on n. 1900. Kirkon alttaritaulu kuvaa Kristusta ristillä. Se on jäljennös Pariisin Louvre'ssa olevasta ranskalaisen taidemaalari Pierre Prudhon'in taulusta. Kaunis urkufasadi on vuodelta 1873. Kirkonkelloista vanhin on vuodelta 1752.

Kirkon pohjoispuolella kohoava itäsuomalaista tapulityyppiä edustava kahdeksankulmainen tapuli on Matti Salosen johdolla rakennettu 1815.

Lähteet ja linkit:

http://mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/en/yhteiset/kirkot/pitajankirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_pit%C3%A4j%C3%A4nkirkko

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1368